Tarttis saada nettisivut

”Tarttis saada perusnettisivut, jossa kerrotaan yrityksesta ja palveluista. Ei verkkokauppaa tai mitään sen kummempaa. Kerralla sivut, joilla pärjää pidempään, että saa keskittyä oikeisiin töihin. Saattaa tosin olla, että monikin asia vielä muuttuu ja vuoden tai kahden päästä kaikki näyttää ihan toiselta. Mikään megakallis ratkaisu ei tähän kohtaan ole järkevä. Mitähän pitäisi tehdä?”

Tämän ajatuksen kanssa surffausta keskustelupalstoilla ja pää on hetkessä sekaisin. Jotkut sanovat, että yritys ei ole olemassa, jos ei ole nettisivuja. Jotkut sanovat, että pelkkä Facebook-sivu riittää. Jotkut sanoo, että halvalla ei saa hyvää ja vain maksamalla itsensä kipeäksi saa sivuista hyvät. Jotkut sanovat, että vain yritykselle tehdyt uniikit nettisivut ovat oikea ratkaisu ja yrityskuva rakentuu näin oikein. Jotkut sanovat, että yrittäjän kannattaa keskittyä omaan osaamiseen ja jättää sivujen teko ammattilaiselle. Jotkut sanovat, että säästä ja tee itse sivut – ei se niin vaikeaa voi olla.

Selvää on ainakin se, että mielipiteitä, palveluntarjoajia, ohjeita, tekijöitä jne. löytyy laidasta laitaan ja yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole. Tässä oma tämänhetkinen näkemykseni mielipiteiden joukkoon. Toivottavasti on apua.

Nettisivuissa yhdistyy tekniikka, graafinen suunnittelu ja sisältö, jonka on oltava markkinointihenkinen ja ennen kaikkea asiakaslähtöinen. Monta isoa asiaa, jota ei tule edes ajatelleeksi. Kun yksi osa-alue onnahtaa, on peli menetetty. Vai mitä mietit näistä esimerkeistä? Upealla ulkoasulla ja sisällöllä varustetut sivut, jotka eivät löydy googlesta tai avautuu viiveellä. Tai sivut, jotka on ulkoasultaan hyvät, löytyvät googlesta ja toimii hyvin, mutta sisältöä on niin paljon ettei asiakas jaksa perehtyä asiaan ollenkaan. Tai sivut, joissa on sisältö ihan nappi, löytyy googlesta ja toimii hyvin, mutta ulkoasu on ysäriltä tai vaikka täynnä vilkkuvaloja.

Mitäkö sitten suosittelen? Suosittelen, että ihan ensin käyt googlaamassa oman alan yrityksiä ja poimit omasta mielestäsi parhaat 2-3 sivua. Mietit niiden pohjalta omat sivusi – teet luonnollisesti paremmat. 🙂 Hahmottele paperille valikko (eli etusivu, hinnasto, tuotteet jne.) ja mieti alustavasti sivuston tekstit ja kuvat. Jos kuvia ei ole etkä niitä oikein mistään saa, niin tähänkin löytyy sivustoja netistä. Pidä kuitenkin huoli, että lisenssit (free commercial use) on kunnossa. Kun olet tämän tehnyt, mieti omien kykyjesi pohjalta teetkö sivuston itse vai tarvitsetko apua.

Oma suosikkini tällaisten sivujen tekemiseen on wordpress.com (nimenomaan pilvipalvelu, jossa ei tarvitse asentaa mitään). Käyttäjiä on paljon, joka takaa, että sivusto toimii ja googlaamalla ongelmiin saa helposti ratkaisut. Palvelu on käyttäjäystävällinen ja suomeksi (asetuksista voi muuttaa) – jollain sivulla vilahtaa osa teksteistä myös englanniksi. Koodaustaitoja ei tarvita ja varsinkin ylläpito sivuston julkaisun jälkeen on helppoa. Vaikka sivusto on tunnettu enemmän blogialustana, se toimii erittäin hyvin myös pienten yritysten verkkosivuina. Edullinen ja yksinkertainen ratkaisu. Tekniset asiat päivittyvät taustalla esim. paljon puhuttu mobiiliystävällisyys on kunnossa. Useampi henkilö voi päivittää sivustoa miltä koneelta tahansa. Sivusto ei voi koskaan olla hukassa, kun se on pilvipalvelussa. Voit vaihtaa teemaa näppärästi, jos kyllästyt vanhaan. Miinuspuolena se, että joku muukin on voinut käyttää samaa teemaa kuin sinä, eikä sivu ole uniikki. Toki maksamalla voit lisätä muokkausmahdollisuuksia ja värejä sekä fontteja muuttamalla sivuston teemaa ei välttämättä niin hyvin tunnista. Halvimmillaan palvelu on ilmainen, jolloin osoite on muotoa esimerkki.wordpress.com, käytössäsi on ilmaisteema ja sivulle voi tulla mainoksia. Kalleimmillaan taidat saada kulumaan noin 300 e vuodessa. Perustarve lienee oma domain eli .esimerkki.com, joka maksaa tällä hetkellä 18 euroa vuodessa ja lisäksi ehkä joku maksullinen teema 50 e tai mainosten poisto 30 e. Oma sivustoni www.pliide.com maksaa nyt tuon 18 euroa vuodessa – ei paha, vai kuinka?

Kaikin puolin järkiratkaisu siis. Tulet puolihuolimattomasti ratkaisseeksi teknisen puolen, graafisen ilmeen etkä ole tulevaisuudessa naimisissa kalliilla tehdyn ratkaisun kanssa, johon muutoksetkin on kalliit, vaan voit ihan vapautuneesti päättää siirtyä muualle. Muutama kymppi on kuitenkin aina eri asia kuin sataset tai tuhannet. WordPress on siitäkin mukava, että voit myöhemmin päätyä vaikka siirtymään palvelinversioon ja ottaa esim. verkkokaupan. Pystyt tehtyä työtä hyödyntämään eikä kaikkea tarvitse aloittaa ihan nollasta.

Jos olet näppärä uusien palveluiden käyttäjä, pääset kyllä WordPressin maailmaan kohtuullisella vaivalla sisään. Itsekseen se ei silti tapahdu. Varaa työhön useampi sessio. Jos tiedät, että hermot menee ennen kuin ensimmäistäkään sivua on valmiiksi saatu, niin skannaa lähipiirisi läpi. Pystyykö joku auttamaan? Jos ei löydy apua, niin googlaa ammattilaiset esim. minä työkseni autan tällaisissa asioissa.

Ja nyt tärkein tekemisvinkki. Jos olet sivuston saanut melkein valmiiksi, mutta et esimerkiksi vaan löydä miten tiettyjä asioita saadaan pois näkyvistä, niin älä jätä työtä kesken. Sivu näyttää pienten asioiden takia hyvin helposti keskeneräiseltä tai amatöörimäiseltä. Älä siis luovuta! Googlaa tai ota ammattilainen avuksi. Kerro mitä haluat muuttaa ja jos ammattilaisen tausta näyttää siltä, että voisit pyytää ottamaan samalla kantaa sisältöön, niin pyydä se samalla. Saat ihan varmasti kullanarvoisia vinkkejä kohtuullisella hintaa.

Sitten se tärkein asia. Sisältö. Miksi sivut on olemassa? Mitä haluat asiakkaan tekevän sivuillasi? Haluatko, että asiakas ottaa yhteyttä ostaakseen palvelua? TEE SIVUT ASIAKKAALLE, älä itsellesi! Laita tietoa riittävästi – ei liikaa ja vain siitä näkökulmasta, mitä asiakas tarvitsee. Mieti mitä tietoja itse etsit, kun ostat palvelua – ne asiat yleensä pitää sivuilta löytyä, tavalla tai toisella. Esimerkiksi ostopäätökseen vaikuttaa aina hinta ja henkilökohtaisessa palvelussa kuvasi esittelyineen on todella tärkeä. Referenssit ja asiakkaiden palautteet/kokemukset palvelusta ovat tärkeitä. Tee itsesi tutuksi ja madalla yhteydenottokynnystä kaikin keinoin!

Tärkein sisältövinkki. Sisältöä ei kannata tehdä kokonaan yksin. Käy tekstit jonkun kanssa kunnolla läpi. Valitse henkilö, joka on fiksu, oikeasti paneutuu eikä arastele antaa palautetta. Yritä ajatella objektiivisesti ja korjaa ne asiat mitkä pitää. Ota aikalisä. Tee vaikka koko homma uusiksi, jos tarve vaatii. Julkaisun jälkeen pyydä lähipiiriä tai muita luottohenkilöitä lukemaan ja kommentoimaan. Korjaa. Mitä vähemmän olet sisältöä tuottanut, sen enemmän päänvaivaa tämä tuottaa ja sitä enemmän tarvitset apua. Yksinyrittäjänä pidä kuitenkin aina huolta, että lopputulos näyttää sinulta – persoona peliin. Ja lopuksi. Nettisivujen sisällön kirjoittaminen on sellaista tekemistä, että metsää ei näe puilta. Jonkun muiden sivuilla pystyy heittämällä sanomaan mikä on vikana, mutta omilla ei. Älä siis heitä kirvestä kaivoon – tämä kuuluu asiaan, koska on se oma firma sen verran rakas lapsi. 🙂 Ja kaikesta tästä huolimatta joskus sivut valmistuvat ihan hetkessä – asioiden märehtiminen on tehty paljon aikaisemmin.

Tästä tulee megapostaus, mutta jokunen sana Googlesta on silti sanottava, sillä hakukonenäkyvyys on tärkeä asia. Googlen elämäntehtävä on tuoda käyttäjälleen paras mahdollinen hakutulos. Mitä paremmin he tässä onnistuvat, sen varmemmin ihmisille hakukone = Google. Olisihan niitä muitakin vaihtoehtoja. Googlen hakukonenäkyvyyteen vaikuttavat muutokset ovat loogisia, eivätkä oikeastaan koskaan tule puun takaa. Kaikki muutokset tehdään siihen suuntaan, että käyttäjä saisi parhaan mahdollisen hakutuloksen esim. nykyisin puhelimella googlaava saa hakutulokseksi vain mobiiliystävälliset sivut. Rahaa Google tekee mainonnalla, AdWordsilla, jota tietysti myy aktiivisesti. En ole AdWordsin asiantuntija, joten siitä saa kertoa viisaammat. WordPressissä tehdyt sivut puksahtavat Googleen nopeasti. Voit siis googlata omat sivusi ja katsoa miltä ne näyttää hakukoneessa. Mitä ilmaiseen hakukonenäkyvyyteen tulee, niin sijoituksesi riippuu vahvasti mutkat suoraksi vetäen sivuston kuvauksesta, avainsanoista, sivuston koko sisällöstä, sivuston kävijämäärästä jne. verrattuna vastaaviin samanlaisiin sivuihin. Mitä parempi ja asiakaslähtöinen sisältö, sen paremmin sivut ovat edustettuina myös hakukoneessa – sisällön kunnollinen mietintä kannattaa tässäkin mielessä!

Jos aiheesta saisi antaa vain yhden ainoan vinkin, niin eipä tarvitsisi hetkeäkään miettiä mikä se on. Nimittäin: ”Keskity sisältöön!”

Täytyy vielä varmuuden vuoksi lopuksi sanoa, että minulla ei ole minkäänlaista yhteyttä WordPressiin sen enemmän kuin Googleenkaan. Ajatukset perustuvat käyttökokemuksiin, koulutuksiin, lukemaani ja käymiini webinaareihin. Tärkein opettaja on ehdottomasti kuitenkin ollut kantapää (puuh!).

Edit 17.5.2015. Löysin simppelin laskurin nettisivujen hinnan arvioimiseksi (hinta ei perussivuissa itselläni välttämättä noin korkeaksi kohoa). Laskuri esittelee erittäin hyvin työn laajuuteen vaikuttavat asiat sekä vastuut. Tutustu ihmeessä.

Edit 18.5.2015. Tässä simppeli selvitys WordPressin pilvipalvelun ja palvelinversion eroista. Suosittelen siis pilvipalvelua, jotta teknisistä huolista ei tarvitse välittää.

Yrityksen perustaminen – check!

5.5.2015 oli suuri päivä. Unelmasta tulisi totta ja yritykseni putkahtaisi maailmaan.

Täytin huolella ennakkoon Y3 -lomakkeen:
– Yrityksen nimen tarkistin vielä kertaalleen illalla eri rekistereistä ettei kukaan vaan ennättänyt nimeä napata.
– Yhteystiedoista jätin puhelinnumeron pois. Välttäisin näin valtavan puhelinmyyjien soittorumban.
– Kaupparekisteriin halusin, vaikkei pakollista olisi ollutkaan. Nimelle suojaa.
– Toimialaa olin ennakkoon selvitellyt yritysneuvojalta, joka ei osannut kuitenkaan auttaa. Kuulemma joku ”Kaikki Suomessa laillisesti tehtävä liiketoiminta” -toimiala on olemassa. En tosin siihen löytänyt mistään vahvistusta. Sanoi, että kyllä ne rekisteröinnissä sen kertoo. Niinpä listasin kaiken tekemiseni helmikorujen tekemisestä ja myynnistä, kirjan kustantamiseen ja graafiseen suunnitteluun.
– Yhdenkertainen vai kahdenkertainen kirjanpito. Koska olen oikeutettu yhdenkertaiseen, niin sillä mennään. Helppoa ja yksinkertaista. Teen viennit itse. Kirjanpitäjältä pyydän muutamiin vähennysasioihin selvennystä, että osaan tehdä oikein. Kirjanpitäjä tarkistaa viennit ja tekee veroilmoituksen, että kaikki menee varmasti oikein.
– 1kk, neljännesvuosi vai vuosittainen alv-ilmoituskohdan harkitsin tarkkaan. Olisin oikeutettu pitkiin ilmoitusväleihin. Koska teen yksinkertaisen kirjanpitoni viennit itse ja hoidan alvit, päätin laittaa itseni nalkkiin ja hoitaa asian kerran kuussa – silloinkin, kun olisi kiire. Näin olisin oikeasti koko ajan tarkalleen kartalla firman taloudesta.
– Liikevaihto, verotettava tulo, muut tulot. Tässä kohtaa on oltava tarkkana. Kun oikeasti ei ole kuin suunnitelmia, niin mistäs sitä tietää, miten firma lähtee käyntiin? Ja nämä on siitä ikäviä lukuja, että ennakkoverolaskut tulee tällä perusteella. Jos siis luvut on yläkanttiin, maksat veroja pipona ja saat ne sitten joskus veronpalautuksina takaisin. Niinpä laitoin luvut on alakanttiin. Nostan tarvittaessa myöhemmin.

Aamulla kahvipöydässä oli rempseä tunnelma. Vihdoin unelmasta tulisi totta! Mikko lupasi lähteä mukaan maistraattiin. Mentäisiin firman perustamisen jälkeen oikein kahville juhlistamaan asiaa.

Laitoin jalkaan ”Tyttö, sinä olet tähti” -sukat. Y3-lomake kirkuvan keltaiseen pahvikansioon ja menoksi. Bussilla ovelta ovelle – kätevää. Sen verran pää pyörällä olin lähtiessä, että en muistanut käydä automaatilla. Joku oli sanonut, että maistraatissa saattaa käydä vain käteinen. Onneksi siellä oltiin ihan nykyajassa kortinlukijoineen.

Itse prosessi kesti ehkä noin 4 minuuttia. Virkailija otti lomakkeen ja katsoi läpi. Maksoin rekisteröintimaksun 110 euroa. Kysyin vielä, että pitäisikö toimialaan kirjoittaa muuta. Oli kuulemma oikein riittävästi ilmoitettu. Virkailija pyysi odottamaan hetken ja ehdittiin penkeille istumaan, kun kuului, että täällä tämä nyt olisi. Pienellä keltaisella tarralapulla y-tunnus ja kuitti rekisteröintimaksusta, jossa luki ensimmäisen kerran Pliide Tmi. Varmistin vielä, että tässäkö tämä on oikeasti. Virkailija sanoi, että nimen käsittely Kaupparekisterissä kestää hiukan, mutta kun mitään ei herjannut, niin siinä se on.

Siinä sitä tepastelin suu korvissa pihalle. Yrittäjä Riikka Koksu. Jumaleissön! 20 vuoden haave ei ollut enää haave vaan ihan totisinta totta. Pliide Tmi. Voi ihme! Tepasteltiin siitä sitten Finlandia talon kupeessa olevaan gluteenittomia herkkuja tarjoavaan Huvilan Kahvilaan. Pullan tuoksu leijaili jo oven suussa. Korvapuustikahvit tähän kohtaan olivatkin parasta.

Kotiin päästyä avasin Pliidelle Facebook-sivut ja laskutusohjelman. 🙂 Hetken päästä äiti tuli valtavan ruusukimpun kanssa onnittelemaan. Siitä hetken päästä entinen työkaverini tuli niin ikään ruusujen kanssa paikalle.

Fiilis oli huikea ihan koko päivän. Tätä hetkeä oli haaveiltu vuosikausia. Oikeaksi tavoitteeksi yrityksen perustaminen oli asetettu muutama vuosi sitten hiukan epäröiden ja nyt kaikkien käänteiden jälkeen oma yritys oli viimein perustettu. Kaikki valmistelut ja hartaasti pureskellut ajatukset poikisivat tulosta ajan mittaan varmasti. Selustan turvaaminen ja onnekkaat sattumukset antaisivat mahdollisuuden nauttia alkumetrien hiljaisista hetkistäkin ilman ahdistusta.

Joskus vuosia sitten vaihtaessani työpaikkaa kirjoitin läksiäisviestiin tähänkin päivään sopivan aforismin (kenen lie):

”Kurkota kuuhun. Jos osut harhaan, putoat keskelle tähtiä!”

Sukat

Kaupparekisteri

Ruusut

 

Starttirahakäsittelijän tapaaminen

Näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että yrityksen perustamiseen liittyvien keskustelujen ympärillä on tapetilla aina jotain isompaa ja valmistautuminen menee hatelikkoon. Niin nytkin. Käynnissä olevat YT-neuvottelut ja niihin liittyvä keskustelu edellisenä päivänä työpaikalla teki tepposet ja menin starttirahakäsittelijän kanssa juttelemaan aika tavalla valmistautumatta.

Olin laittanut käsittelyyn etukäteen starttirahahakemuksen sekä päivitetyn liiketoimintasuunnitelman, joiden perusteella aika käsittelijälle varattiin. Vein mukana käsittelijän pyytämät liitteet: verovelkatodistuksen, työsopimuksen ja opintotodistuksen. Yritysneuvoja oli toimittanut lausuntonsa starttirahakäsittelijälle.

Miellyttävän oloinen herra tuli hakemaan minut aulasta huoneeseen, jonne oli juuri muuttanut. Heti kärkeen kerroin käynnissä olevista YT-neuvotteluista ja että olen irtisanomisuhan alla. Käytiin liiketoimintasuunnitelma keskustellen läpi. Suunnitelma oli niin pitkällä, ettei kovinkaan montaa kysymystä käsittelijällä ollut. Sen sijaan sain oikein hyviä käyttökelpoisia vinkkejä, joita en ollut tullut ajatelleeksi. Olin tästä vähintäänkin hämmästynyt ja erittäin iloinen.

Käsittelijä kertoi myös luovan alan yhden hengen yritysten kompastuskivistä. Yleensä myyntityö jää tekemättä eikä riittävää asiakaskuntaa löydy. Katsoi minua hetken ja pilke silmäkulmassa sanoi, että kohdallani ei ole ollenkaan huolissaan myyntityöstä – enemmänkin jaksamisesta pitää pitää huolta. Hän totesi myös, että selvästikin tunnun tietävän mitä olen tekemässä ja hyvin realistiselta suunnitelmat näyttävät. Tämä tuntui hyvältä. Uuden kynnyksellä kun on aina epävarma olo, vaikka kuinka olisi asiat valmistellut. Käsittelijä kertoi starttirahan edellytyksien täyttyvän heittämällä: riittävästi osaamista, koulutusta, työkokemusta, riittävät valmiudet yrittäjäksi ja liiketoimintasuunnitelma näyttää kannattavalta. Toki virallinen käsittely tehdään, kun tiedetään YT-neuvotteluiden lopputulos. Esimerkiksi mahdollinen irtisanomisajanpalkka vaikuttaa niin, että en siltä ajalta todennäköisesti ole oikeutettu starttirahaan. Sovittiin, että ilmoittelen, kun tilanne selviää.

Lähdin hyvillä mielin ja toiveikkaana aurinkoisessa kevätsäässä polkemaan kotia kohti. Erittäin onnistunut keskustelu ja päässä ajatus: ”Kävi miten kävi, niin hyvin käy ja yrityksen laitan pystyyn”.

Yritysneuvonta ja suuri murhe

Runebergin päivänä torstaina 5.2.2015 oli tiedossa yritysneuvojan tapaaminen. Olin valmistautunut asiaan tekemällä liiketoimintasuunnitelman ja listannut kysymykset. Tarkoituksena oli edellisenä päivänä käydä kaikki vielä huolella läpi, että tapaamisesta saisin kaiken irti. Toisin kävi.

Toinen kissamme Sulo oli oksennellut säännöllisen epäsäännöllisesti marraskuun lopulta alkaen ja lääkärissä oli ravattu, mutta mitään ei löytynyt. Rajumpi oksenteluviikonloppu oli taas takana ja varasin vinhan googlaamisen seurauksena ajan Helsingin parhaalle kissatohtorille keskiviikolle. Ajattelin, että vihdoin saadaan asiantuntijalta oikeasti apua ja pääsen torstaina yritysneuvojan puheille ilman huolia. Ei mennyt suunnitelman mukaan. Lääkärissä paljastui iso kasvain vatsassa ja lääkäri sanoi, että vasta leikkauksessa nähdään missä se on kiinni ja saadaanko sitä pois. Samalla kun puhuttiin asiaa, pieneläinhoitajat järjestelivät leikkaukselle aikaa. Sovittiin lääkärin kanssa, että tuodaan kissakaksikko Sulo ja Tupsu aamulla. Tupsu luovuttaisi verta Sulolle, että Sulo kestäisi leikkauksen.

Illalla olisi pitänyt liiketoimintasuunnitelmaa ja kysymyksiä katsoa, mutta eihän siitä mitään tullut. Itkun kanssa googlasin lymfoomaa, jota lääkäri epäili. Illalla annoin Sulolle Whiskasin Temptations kanaherkkuja. Normaalin alle 10 kpl sijaan Sulo sai niin paljon kuin halusi – puoli laatikkoa. Katsoi ihmeissään, että onko henkilökunta nyt aivan sekaisin, kun herkkua piisaa niin että riittää. Sulo pyöri koko yön meidän luona ja osan yötä nukkui kainalossa. Itkua riitti, vaikka yritinkin olla Sulon vuoksi pokkana. Aamulla lähdettiin porukalla lääkäriin. Moikkasimme Suloa kantokoppaan ja toivotettiin tsempit leikkaukseen sillä ajatuksella, että illalla nähdään. Tupsua vilkaistiin lääkärin kanssa ja todettiin, että verenluovutuksen lisäksi tehdään hammashoito – sekin vielä. Lääkäri kertoi päiväohjelmansa ja kuinka ollakkaan Sulon leikkaus alkaisi tismalleen samaan aikaan kuin yritysneuvojan tapaaminen olisi. Lääkäri lupasi soittaa – oli hyviä tai huonoja uutisia.

Karvan verran ennen yritysneuvonnan alkamista sain lääkäriltä tekstiviestin. Tupsu on hoidettu ja verenluovutus tehty. Kaikki hyvin tässä kohtaa. Pieni tauko ja Sulo pöydälle. Odottelin yritysneuvojaa paikalle odotustilassa. Yritysneuvoja tulikin täsmällisesti ja pyysi minua huoneeseensa. Hänen suuren työpöytänsä toisella puolella oli nurkassa pienellä pöydällä näyttö sekä tuoli, johon menin istumaan. Huomasin huvittuvani asettelusta – kertoohan se aika selvästi kuka on tärkeä ja kuka ei. Kerroin kissatilanteestani ja sanoin, että joudun pitämään puhelinta päällä, koska lääkäri voi soittaa. Yritysneuvonnan aluksi sain faktat pöytään. Vain 25% yritysneuvonnassa käyneistä päättää perustaa yrityksen. Keskustelu eteni omaa verkkaista tahtiaan. Ymmärsin, että olin kirjoitellut liiketoimintasuunnitelmaa liian paljon ohjeiden mukaisesti, mitä infossa oli pyydetty. Oikeasti yritysneuvoja olisi tarvinnut mutkat suoriksi vain käsityksen riittääkö osaamiseni, paketoidut tuotteet (jostain syystä ne ovat nyt ainoa oikea tapa tehdä asiaa kuin asiaa ja tuntitöillä ei ole sijaa majatalossa), alustavat asiakkuudet ihan nimitasolla, kattavan googlauksen kilpailijoista ja yltiöoptimistiset laskelmat, että voisi tehdä puoltavan lausunnon starttirahakäsittelijälle. Ydinajatus on ihan järkeenkäypä juttu. Mahdollisimman paljon konkretiaa ja vähän haahuilua (johon ei tietysti istu mitenkään ylisuuret laskelmat – tästä selviää, kun tietää että oikeat järkevät laskelmat ja seurannat tekee erikseen). Kirjoittelin muutostoiveita paperin kulmaan ajatusten ollessa Sulon luona.

Puhelin soikin pian. ”Sulo on nyt pöydällä avattuna. Kasvain on kiinni suolistossa kauttaaltaan ettei ole mitään mahdollisuutta poistaa. Mitä tehdään?” Siinä sitten änkytin kyyneleiden valuessa silmistä: ”Voi kamala. Eihän minulla ole mitään asiantuntemusta tällaisesta. Mitä suosittelet?”. Lääkäri: ”Olen pahoillani, mutta Sulolle olisi armollisempaa päästä ikiuneen. Periaatteessa on mahdollista, että leikkaan niin paljon kuin voin ja sitten yritetään lääkehoidolla, mutta aikaa ei olisi kuin viikkoja ehkä kuukausia.” Minä itku kurkussa: ”Ikiuni on siis Sulon kannalta paras vaihtoehto? Sitten se on tehtävä niin. ” Lääkäri: ”Selvä. Oikea ja armelias päätös. Sulo nukkuu nyt ja kun laitan aineen, niin Sulo ei enää herää. Tupsu on tuolla jo heränneenä, niin voitte tulla aikaisemmin hakemaan. Moneltako pääsisit?” Sovin asiat loppuun ja puhelun päätyttyä katsoin hetken ikkunasta ulos. Lunta satoi sankasti. Henkäisin syvään, pyyhkäisin kyyneleet ja sanoin yritysneuvojalle, että jatketaan.

Muuta en sitten palaverista muistakaan. Kirjoitin asiat mekaanisesti paperille ja keskustelinkin varmasti – ei kyllä mitään hajua, että mitä. Muistiinpanot on niin omituiset, että jälkikäteen oli kyllä vähintäänkin haasteellista päätellä mitä oli puhuttu. Sen verran onneksi älysin puhua, että riittää kun jatkot asioin sähköpostilla ja vasta starttirahakäsittelijän tenttiin tarvitsee tulla.

Lepää rauhassa Sulo Möttönen, Tallinnan katujen kasvatti, leluhiirten skalpeeraaja ja hukuttaja, saunakaveri, UR-II ja suurisydäminen sylikissa. Kiitos yhteisistä reilusta 8 vuodesta. ❤

Sulo Möttönen
Sulo Möttönen

Liiketoimintasuunnitelman väsäystä

14.1.2015 oli suuri päivä. Marssin YritysHelsingin ”Miten perustan yrityksen” -infotilaisuuteen. Karmea keli. Kadut peilijäässä, mutta hengissä paikalle. Oven suussa huomaan, että Yrityslinna on nimensä veroinen. Puitteet on komeat. Tilaisuus pidetään salissa, jossa huonekorkeus on varmasti viisi metriä ja enemmänkin. Huomaan ajattelevani, että olisipa tilaisuuden sisältö samaa tasoa kuin puitteet.

Nappaan mukaan ”Opas yrittäjyyteen 2014” -oppaan ja selailen materiaalia. Hyvä opas. Hyvin seikkaperäisesti asiat tuotu esiin. Huomaan ajattelevani, että tämän avulla liiketoimintasuunnitelma on helpompi tehdä. Tilaisuudessa puhui viittä vaille eläkkeellä oleva yritysneuvojana toimiva herrahenkilö, joka on työtään tehnyt reilun 10 vuotta. Pienet puheenvuorot myös starttirahapäätöksiä tekevällä ja rekrytointia avustavilla neuvojilla. Kolmen tunnin aikana käytiin asioita sieltä ja täältä läpi hyvin vaihdellen.

Mieleen jäi seuraavat asiat:

  • liiketoimintasuunnitelma on tehtävä liiketoimintasuunnitelma.com:issa, että yritysneuvojat pystyvät sen käsittelemään (ehdottomasti ei omia exceleitä tms.)
  • ennen yritysneuvojan tapaamista pitää liiketoimintasuunnitelma olla alustavasti tehty, että keskustelut pystytään käymään eikä heidän kallista aikaansa tuhlata
  • ennen starttirahapäätöksen saamista saa tehdä valmistelevaa työtä, mutta mitään yrityksen perustamiseen liittyvää ei saa tehdä – ehdoton ei esim. asiakkaiden haalimiselle tai nettisivujen perustamiselle –> samaan aikaan kuitenkin suurin ongelma alkaneilla yrityksillä ensimmäisenä vuonna on suunnitelmia pienempi myynti
  • 5 vuoden aikajänteellä vain 40% YritysHelsingin starttiprosessin läpikäyneistä yrityksistä on pystyssä

Myönnetään, että olin vähintäänkin tuohtunut infon jälkeen. Onko tilaisuuksien tarkoitus lannistaa vai rohkaista? Tämmöinen idealisti kun kuvittelee, että neuvojien päätehtävä on saada vauhtiin hyvät ideat fiksulla kustannusrakenteella oli aloittavalla yrittäjällä kaupallista koulutusta tai ei ja taas vetää jalat maahan niillä, joilla on liian lennokkaat ajatukset. Olin toki itse ennen infoa käynyt liiketoimintasuunnitelma.comissa ja tiesin millainen palvelu on kyseessä ja mitä siellä kysytään. Omasta puolestani en ollut huolissani. Kaivan esiin vanhan selvitystentekijä-projektiammattilaisen ja alan vääntää. Aivan varmasti saan aikaiseksi sellaisen, millaisen yritysneuvojat haluavat (ja teen omaan käyttöön justiinsa sellaiset excelit kuin haluan). Mutta entäs se takapenkin rouva, joka huudahti, että: ”Mistä sinne liiketoimintasuunnitelma.comiin pääsee, kun en paljoa tietokoneiden kanssa ole tekemisissä?” Tai ne henkilöt, joilla ei ole mitään kaupallista koulutusta, joilla varmasti tuli vuoden tarpeiksi uusia sanoja – parhaasta päästä apporttiomaisuus. Ihan oikeasti. Kaikesta huolimatta kesken tilaisuuden lähti vain yksi pois, kahvitauolla toki enemmän. Hatunnosto osallistuneille.

Muutaman päivän puuskutustauko ja hommiin. Päätin, että liiketoimintasuunnitelma.com täyttämisen tarkoitus on saada starttiraha ja käsitys onko mahdollista elättää itsensä yrittäjänä. En edes yritä sen kautta käsitellä asiaa, saati saada siitä järkevää työkalua itselle. Google viuhui, kun selvitin kilpailijoita ja hintoja. Ruutupaperille ilmestyi useitakin mindmapeja. Paljon on tehty ja silti kaikki perustuu valistuneeseen arvaukseen. Ihan kuin ennen vanhaan. Projektihommissakin huvitin itseäni laittamalla leveähihaisen paidan hiha-arvauspäivinä – on katsokaas mistä ottaa.

Paperisotaa ja muistilistoja.
Paperisotaa ja muistilistoja.

Liiketoimintasuunnitelman ensimmäinen versio on nyt valmis. Tuntihinta on selvillä. Tiedän, että kysyntää on, mutta valtavasti myös kilpailua. Tiedän, että erottaudun positiivisesti kilpailijoista ideallani. Kohderyhmät on selvät. Tiedän kuinka paljon pitää tehdä laskutettavaa työtä viikossa, että jääkaapissa on muutakin kuin valo. Tiedän, että jos en saa hommaa reilussa vuodessa lentoon, ei henkilökohtaista konkurssia tapahdu, vaan voin jäädä takautuvan oikeuden perusteella ansiosidonnaiselle. Tiedän, että joudun ottamaan ison riskin ja vain toivomaan ettei tapaturmaa tai vakavaa sairastumista ensimmäisen vuoden aikana tapahdu, sillä kalliisiin vakuutuksiin ei ole vara. YEL minimimaksullakin tuntuu isolta, kun ei mitään takeita tulevasta rahavirrasta ole. Onneksi on ikivanha vapaaehtoinen eläkevakuutus, jota voi rinnalla maksaa. Iso lista on myös niistä asioista mitä en tiedä. Esimerkiksi toimiala, aputoiminimin toimintamekanismit jne.

Vielä pitäisi lukea liiketoimintasuunnitelma läpi, katsoa yrityksen perustamiseen liittyvät lomakkeet läpi, listata epäselvät asiat ja lähettää koko komeus yritysneuvojalle. Tapaaminen on 5.2. Odotukset ovat hyvin matalalla. Jos saisin toimialakoodin määrittämiseen apua. Muilta osin toivon vaan ettei tule kapuloita rattaisiin…  Peukkuja saa pitää!

Yrityksen perustaminen

Tänään otin ensimmäiset konkreettiset askeleet yrityksen perustamisessa. Kirjoittelen käytännön asioista, kokemuksista ja tuntemuksista säännöllisen epäsäännöllisesti matkan aikana. Jospa tästä olisi jollekin muullekin jotakin iloa.

Yrityksen perustaminen. Ei mikään hetken mielijohde. Asia on ollut mielessä välillä enemmän ja välillä vähemmän. Parikymppisenä haaveilin omasta kahvilasta. Kolmekymppisenä muistan keskustelun töistä, jossa haikailin jotain ihan muuta – mielellään yrittäjyyttä. Unelmista ja haaveista konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole ollut ihan helppo tie. Se on vaatinut mm. työuupumuksen, vahvan sisäisen arvoristiriidan, elämän järjestelyn uuteen uskoon, urasuunnittelua ammatinvalintapsykologin kanssa, uudelleenkoulutusta, parin vuoden opintovapaan…

Olen päässyt seuraamaan ja tukemaan kahden pienyrittäjän arkea. Tiedän ettei homma ole helppoa, saati herkkua. Kaiken saa ja joutuu tekemään itse. Raha ei kasva puussa. Lomaa ei oikein pysty pitämään ja jos niin onnellisesti käy, niin ainakaan se ei ole pitkä. Sairastamiseen ei ole vara. Saa jännittää, onko asiakkaita riittävästi, että saa leivän päälle muutakin kuin ylähuulen. Kilpailu on kovaa. Pitää hoitaa normitöiden lisäksi kaikki käytännön asiat siivota, tehdä hankinnat, kirjanpitoa, markkinointia ja kaikki muut käytännön asiat. Samaan aikaan töissä olisi tarjolla säännöllinen hyvä kuukausipalkka pitkine lomineen. Periaatteessa työaika normaali toimistoaika ja jos sairastuu, poissa voi olla – ellei mitään katastrofia ole ilmassa. Hyvät työtilat, työvälineet, etätyömahdollisuus, on ohjeita, ilmapiiritutkimuksia, kehityskeskusteluita, toimenkuva, työkavereita, ruokaa ja ruokatauko, kahviakin saa… Niin, että eikös tämän pitäisi olla selvästi kallellaan työpaikan puolesta? Noh. On siellä paljon niitäkin asioita, mitkä eivät ole kivoja. On valtavasti muutoksia, yt-neuvotteluita, negatiivisuutta, tehottomuutta, epäselvyyksiä, asioiden hoitamatta jättämistä, työn jakautumista epätasaisesti, vallankäyttöä, kaksinaamaisuutta, kohtuuttomia odotuksia jne. Kaikkea sitä, mikä leimaa nykyistä työelämää. Ja vahvasti tuntuu siltä, että en enää pysty tekemään töitä niin. Haluan olla ohjaksissa itse. En halua joutua miettimään selviänkö yt-kierroksista. Haluan valtuudet hoitaa asioita niinkuin parhaaksi näen ja kantaa siitä itse seuraukset. Kaikki tämä silläkin uhalla, että jääkaapissa saattaa olla jossain kohtaa pelkkä valo tai että joudun nöyrästi ottamaan pakkia ja toteamaan ettei minusta tähän ole. Ugh! 🙂

Mitäkös konkreettista olen tehnyt näin loppiaisena? Ilmoittauduin YritysHelsingin ”Miten perustan yrityksen” -infotilaisuuteen ja laitoin ajanvaraustiedustelun yritysneuvojalle. Tarkoitus on kirjoittaa liiketoimintasuunnitelman ensimmäinen versio tammikuun aikana ja päästä yritysneuvojan puheille helmikuussa. Siitä sitten edelleen täsmentää ja kiteyttää ajatusta. Helmikuun loppuun mennessä pitäisi olla valmista, jotta voin töihin ilmoittaa tilanteen. Jos hyvin käy, niin viimeisten koulukuukausien ohessa pääsen tekemään valmistelut ja yrityksen startti kesäkuun alussa.

Viranomaisten palveluille ei ole kovinkaan suuria odotuksia. Jos saan apua toimialakoodiin ja aikanaan starttirahan, niin se on jo paljon. Kaikki muu on pelkkää plussaa.

Näillä ajatuksilla…

Seurasaari