E-kirjan teko

Painetusta kirjasta e-kirja. Ei kai se nyt kovin vaikeaa voi olla… Ja siitä se ajatus sitten lähti. Tässä kirjoituksessa käyn läpi tekemisen vaiheet.

Lähtötilanne oli oikein hyvä. Valmiina oli keväällä InDesign -ohjelmalla tekemäni kovakantisen Joulukalenteri: Pukin partapulma -kirjan taitettu sisus ja kansi. Kovakantisen kirjan tekemisen vaiheet voit lukea täältä. Tiesin tasan tarkkaan miten työ oli tehty ja missä voisi tulla ongelmia vastaan. Olin kesällä jo tutkaillut vaihtoehtoja ja todennut ettei mahdottoman suuresta tekemisestä ole kyse ja tekeminen kannattaa aloittaa vasta lokakuussa. Samoilla tulilla voisin laittaa kirjan kauppoihin myyntiin ja markkinoida – joulukirja kun on kyseessä. E-kirjan tekemisestä ei sinällään ollut tietoa saati kokemusta, mutta luottamusta Googlesta löytyvään tietoon ja omaan sitkeään tekemiseen oli enemmän kuin laki sallii.

Aloitin e-kirjan työstön 11.10.2015. Tiesin heti aluksi, että saattaisin olla pulassa, kun voisin testata kirjan ainoastaan omalla kannettavallani. Padia, lukulaitetta tai puhelinta en voisi testauksessa hyödyntää, koska padia ja lukulaitetta ei ole ja puhelin taas odottaa uusimista.

Googlasin InDesign -ohjeen ja aloin työstää askel kerrallaan. Pienensin kuvia varmuuden vuoksi, koska kuvat voisivat skaalautua mahdollisesti omituisesti, kun ovat A5-kokoiseen kirjaan sovitettu. Ainakin kuvia pienentämällä riski pienenisi. Ankkuroin kuvat tekstiin. Osoitin tyylit vientinimiöihin toivoen, että tein asiat oikein. Kokeilin pakottavia sivunvaihtoja ja muitakin asetuksia. Tein kannen e-kirjamuotoon sopivaksi ja toin sen dokumenttiin. Vein kirjan varmasti parikymmentä kertaa epub -muotoon, jotta sain lopputuloksen näyttämään kannettavalla fiksulta. Olin useamman korjauskierroksen jo tehnyt, kun huomasin ettei InDesign-dokumenttiin pystynyt tallentamaan. Ajattelin ensin, että kyseessä on ohimenevä virhe. Ei ollut. Totesin, että teen korjaukset loppuun ja viimeisen epub-tiedoston otan talteen, vaikka InDesign-tiedostoa ei olisikaan.

Seuraavana aamuna muutaman kahvikupillisen jälkeen tilasin ISBN-koodin 2. painosta varten. Sain 2 koodia, toisen e-kirjaa varten ja toisen pehmeäkantista kirjaa varten. Koodit sain tuttuun tapaan yllättävän nopeasti muutamassa tunnissa.

Laitoin kirjaan ISBN-koodit ja muistelin kesäistä e-kirjan tekemisen googlausta. Mietin, että löysin silloin oikein mainion palvelun, jossa ”Tee se itse” -kirjailijat pääsisivät vähällä. Sieltä pystyi tilaamaan myös painettuja kirjoja (olin luonnollisesti tässä kohtaa käynyt jo tarjouskierroksen pehmeäkantisesta kirjasta ja kirjaa painettiin parasta aikaa – hinta ei ollut mikään pieni). Googlasin ja löysin palvelun uudelleen. Selvää suomea ja kyllä, painettu kirja olisi ollut sitä kautta melkoisesti edullisempi. Kävin muutenkin palvelun läpi. Mikään ei soittanut kelloja – pikemminkin päinvastoin. Palvelun kautta oli julkaistu tuhansia kirjoja ja se näkyi palvelusta. Toimivan oloinen kaikin puolin. Rahaan liittyvät prosentitkin näyttivät olevan kohdillaan, vaikka oikeasti olin hakemassa oppia – rahasta e-kirjamarkkinoilla olisi tässä vaiheessa turha haaveilla. Käyttöehdoissakaan ei ollut mitään ihmeellistä. Sätin itseäni ja mietin, että mikähän lie viirannut, kun en palveluun päätynyt kesällä ja miksi ihmeessä aloin suoraan työstämään InDesigniä enkä käynyt uudelleen googlauskierrosta…

Lopetin murisemisen ja aloin töihin. Toin korjatun epub-tiedoston palveluun. Jouduin ulkoasun muokkaustöihin uudelleen, koska palvelussa oli valmiita ulkoasuja, joita oli käytettävä. Korjasin ulkoasun muutamaan otteeseen, kun palvelu pätki ja hävitti muutokset. Kirjoittelin mainospuheet, kirjailijaesittelyn, hinnat. Olin lopulta Julkaisu-napin painamista vaille valmis ja melkoisen tyytyväinen tilanteeseen. Edellisen päivän taistelun jälkeen homma oli paketissa muutamassa tunnissa.

Koska en ollut aivan varma jäikö minulle oikeudet jakaa e-kirjaa sittenkin, kun olen kirjan palveluun laittanut, päätin tarkistaa tilanteen. Selailin palvelun käyttöehtoja – olinhan ne lukenut aikaisemmin tarkasti. Kyllä. Oikeus sivuille julkaisemien sisältöjen muualla julkaisuun jäisi minulle. Samassa kohdassa luki kuitenkin jotakin paljon hälyttävämpää. Mutkat suoraksi tilanne oli se, että annan palvelulle täydet oikeudet sisällön hyödyntämiseen kaikin mahdollisin tavoin maailmanlaajuisesti, peruuttamattomasti ja ilman hyvitystä. Mitääh? En ollut uskoa lukemaani. Sehän tarkoittaisi sitä, että kirjasta voitaisiin tehdä vaikka kansainvälinen tv-sarja ja palvelu käärisi hillot. Vaikka sinällään mitään suuria harhakäsityksiä oman työn suuruudesta ei ole, niin lähtökohtaisesti luvan antaminen tällaiseen mahdolliseen riistoon on vähintäänkin pöyristyttävä ajatus. Piti oikein pitää tauko. Luin käyttöehdot uudelleen epäuskoisena. Voiko todella olla suositussa palvelussa näin? Ja miten on mahdollista, että aivot ei ole rekisteröineet asiaa aikaisemmin? Luin kohdan muutamaan kertaan ja totesin, että en valitettavasti todellakaan ymmärtänyt väärin. Huokasin syvään ja kävin poistamassa julkaisua vaille valmiin kirjan palvelusta. Mietin mielessäni, että josko sitä joskus oppisi luottamaan itseensä – en ihan suotta kesällä ollut palvelua hylännyt.

Surffauskierroksen jälkeen löysin E-Painos Oy:n nettisivuille. Samaan osoitteeseen olin päätynyt kesälläkin, en vaan sitä aikaisemmin muistanut. Tekijänoikeudet jäisi minulle. Raha-asiat olisivat oikein hyvällä tolalla. Varsin vakuuttavaa kaikin puolin. Laitoin sähköpostia ja epub-version. Kerroin tilanteen. Haluaisin kirjan muutamaan kauppaan myyntiin, mutta haluan pitää tekijänoikeudet itselläni. Alkuperäisessä InDesign-tiedostossa on ongelma enkä voi sitä tallentaa. Koko ajan on veitsi kurkulla, jos koko työ pitää tehdä uudelleen. Lisäksi olin asiaa jo mainostanut ja haluaisin kirjan nopeasti kauppaan. Vastaus tuli reilussa tunnissa. Kyllä, E-Painos Oy ottaa mielellään kirjan julkaistavaksi. On hyvin toimitettu ja oikoluettu kirja – täyttää laatuvaatimukset. Kirjan pitäisi mennä kahden validaattorin läpi, jotta kaupat ottavat sen myyntiin. Sain validaattoreiden virhelistat. Yhteistyökumppaneiden avulla virheet voitaisiin korjata pienestä maksusta ellen itse halua korjata. Kerroin, että olen hakemassa tästä nimenomaan oppia, joten korjaisin virheet itse. Tehtiin asiaan liittyvä sopimus samana päivänä ja sovittiin mm. kaupat minne kirja laitetaan myyntiin.

Korjasin ensimmäisen validaattorin virheet tuskaisen prosessin kautta. Ensin yritin ymmärtää miksi virhetilanne tulee ja sitten mistä sen voi korjata. Yksi kerrallaan virheet sain korjattua. Viimeinen virhe koitui ”kohtalokseni”. InDesign-tiedoston nimessä oli välilyönti. Virheen voisin korjata vain laittamalla dokumentin kiinni ja muuttamalla nimeä. Samalla muutokset, joita en voinut tallentaa, katoaisivat. Ja niinpä sitten illan pimeinä tunteina sormi tutisten laitoin tiedoston kiinni ja hävitin ne parikymmentä muutosversiota, jotka olin vaivalla tehnyt ja menin nukkumaan tietäen, että työ alkaisi käytännössä alusta aamulla. En kiljunut riemusta, mutta minkäs teet. Oma vika, villisika ja oppia ikä kaikki…

Aamulla työhön käsiksi taas. Olin henkisesti valmistautunut taistelemaan dokumentin kanssa useita tunteja. En ollut laittanut tekemisiä ylös, vaan penkonut googlesta ohjeita ja tehnyt asian kerrallaan. Olin kokeillut erilaisia toimintoja enkä mitenkään muistanut mitä kaikkea lopullisessa versiossa oli käytetty. Sen verran kantapään kautta oppia oli kaikeksi ihmeeksi tullut, että uudelleen tekeminen ei kestänyt reilua tuntia enempää. Ensimmäinen validaattori meni mallikkaasti läpi. Toista validaattoria en saanut asennettua koneelleni, joten yritin korjata hakuammunnalla aikaisemmin ilmoitetut virheet. Laitoin tiedoston E-Painokseen toivoen, että virheet olisivat edes vähentyneet. Sain vastauksen E-Painoksesta. Virheitä on nyt enemmän ja kaikki liittyivät fonttiin. Hän oli kuitenkin päättänyt kokeilla korjausta itse ja onnistui siinä vaikkei mikään nörtti olekaan. Kertoi vastaisen varalle ohjeet korjauksen tekemiseen. Olin rehellisesti kuin puulla päähän lyöty. Huikeaa asiakaspalvelua! Missä ja milloin viimeksi moiseen olen törmännyt, mietin… En edes muista. Kiitin vuolaasti ja lähetin sovitut kansikuvat palveluihin. Pyysin laskun kauppoihin viemisestä ja jäin odottamaan tilannetietoja.

Kirja tupsahti ensimmäiseen kauppaan 16.10.2015 ja siitä parin päivän kuluessa pariin muuhun kauppaan. Halvimmalla kirjan saa täältä ja sen voi oikein hyvin ostaa lahjaksi. Kirja toimii loistavasti joulukortin sijaisena ja tutustuttaa saajansa e-kirjojen maailmaan. (Pakollinen myyntipuhe. 🙂 )

Miten meni niinku omasta mielestä?

Erittäin hyödyllinen kokemus kaikin puolin. ”Tee se itse” -palvelun tekijänoikeusasiat oli hyvä muistutus siitä, että käyttöehdot ja sopimukset on luettava aina huolella. Kukas oikeuksista huolta pitää ellei itse? Vaikka matkalla sattui ja tapahtui, tekemisprosessi oli loppujen lopuksi yksinkertainen. Seuraavan kerran työ menee muutamassa tunnissa. Työn ja tuskan hien määrää olisi helposti voinut vähentää kunnollisen e-kirjan tekemisoppaan lainaamisella (tosinaiset ei oppaita lue 😀 ). Toisaalta näin sain kantapääoppia, joka ei ihan äkkiä unohdu… Ja sitten tärkein. Luotettavat yhteistyökumppanit ovat kultahippuja. Kiitos E-Painos Oy!

Kuinka ”Kirjoitanpa kirjan” -ajatus muuttuu todeksi

Jouluna 2014 päähän pälkähti ajatus. En teekään Painoviestinnän perustutkinnon lopputyönä nettisivuja vaan kirjoitan kirjan pari vuotta sitten kesällä nähdyn unen pohjalta. Opettaja näytti asiaan vihreää valoa ja varmasti hykerteli tyytyväisyydestä. Lopputyö ei ollut pakollinen ja suoritukseksi riittäisi hyvin 4 sivuinen taitto. Kirja olisi paljon enemmän.

Tiesin kevään olevan tiukka yrityksen perustamiskuvioiden ja mm. liiketoimintasuunnitelman laatimisen vuoksi. Asiat pitäisi pohtia perusteellisesti, että tietäisin mitä tehdä. Perustaako yritys vai palata töihin. Opiskelutkin pitäisi viedä loppuun ja edellisen vuoden huonojen uutisten aalto voisi hyvin vielä jatkua. Vaikka lähtötilanne ei ollutkaan kaikista helpoin, niin ajatus ei jättänyt rauhaan. Kuinka siistiä olisi pitää kaikilta osin itse tehtyä kirjaa kädessä? Jos ei nyt, niin milloin sitten? Ja siitä se ajatus sitten lähti…

Aikataulutin työn karkeasti tietämättä mistään työvaiheesta kovinkaan paljoa. Päätin kuitenkin, että tästä aikataulusta pidettäisiin kiinni. Muuten en saisi kirjaa opiskeluaikana valmiiksi.

  • Kirja kirjoitettu 16.3
  • Kirja oikoluettu, kuvitettu ja taitettu 12.4.
  • Kirja painettu 15.5.

Aloitin työn tutustumalla useisiin lastenkirjoihin. Totesin, että pitkä tarina ja jonkun verran kuvituskuvia on se, mitä lähden tavoittelemaan. Kirjoittaisin kirjan niin, että se olisi joulukalenteri lapsille. Jokainen luku olisi oma luukku. Aikuiset ja lapset saisivat hyvänmielen iltasatuhetken joulukiireiden alla ja tiedäpä vaikka siitä tulisi oikein tapa useaksi vuodeksi. Voisin jopa myydä kirjaa, jos voisin painaa sitä muutamia kymmeniä. Saisin vähän painokustannuksiakin pois, kun halpaa lystiä se ei varmasti ole. Päätin kirjan kooksi A5 ihan kirjahyllyä tutkimalla ja ajattelin, että yksinkertainen paljon käytetty malli olisi koulussakin helpompi toteuttaa.

Kirjan kirjoitus ja kuvitus

Aloitin kirjan kirjoittamisen 17.2. Selvästi suunniteltua myöhemmin. Henkilökohtaisessa elämässä sattui ja tapahtui. Myös jonkunmoinen rimakauhu kirjoittamista kohtaan nousi. Alku oli hankalaa. Vaikka olen aina ollut kova lukutoukka, dialogin kirjoittaminen ja aikamuodossa pysyminen osoittautui vaikeaksi. Jotkut oikeinkirjoitusasiat tuottivat päänvaivaa. Kirjoittaminen vaati myös omaa rauhaa ja tilan. Käytännön ratkaisu oli simppeli. Kävelin läppärin kanssa makuuhuoneeseen ja istahdin korituoliin kirjoittamaan. Korituoli on sen verran epämukava, että tauotuskin tuli automaattisesti hoidettua… 🙂 Kirjoitin kirjan Wordillä A5 kokoiseen sivupohjaan. Yritin helpottaa tulevaa oikolukua, korjausta ja samalla myös olisin selvillä koko ajan lopullisesta sivumäärästä. Lopullinen ulkoasu kun ei tulisi paljon poikkeamaan. Alkuhankaluuksien jälkeen kirjoitus sujui tosi helposti ja hyvin. Hahmot muotoutuivat kuin itsestään ja tarina kuljetti enemmän minua, kuin minä tarinaa. Toki sain houkutella itseäni kirjoittamaan monenakin päivänä, kun asettamani päiväaikataulu oli vähintäänkin haasteellinen. Loppumetrit sujuivat tosi hyvin ja lopulta ensimmäinen versio kirjasta valmistui odotettua aikaisemmin 11.3. (16.3.).

Kuvien piirtämisen aloitin Illustrator-ohjelmalla samaan aikaan, kun kirja oli oikoluettavana. Kantta kuvituksineen, teksteineen ja mittoineen väänsin 8 tuntia. Myös ensimmäiset kuvien tekeminen osoitti, että savotta olisi paljon suurempi kuin olin kuvitellut. Kiukuttelin itsekseni työn määrää ja sitä millaiseen soppaan olin itseni taas mennyt työntämään. Onneksi jossain kohtaa ymmärrys löytyi ja pidin pokkana pari päivää vapaata, vaikka aikataulu ei olisikaan antanut periksi. Vapaa auttoi. Tärkeimmät hahmot oli ensimmäisten kuvien aikana piirretty ja muutkin olivat alitajunnassa muotoutuneet. Piirsin loput kuvat ranteet tutisten muutamassa päivässä. Olin myös saanut oikolukukommentit. Korjasin tekstit ja samalla vimmalla siirsin koko työn InDesign -taitto-ohjelmaan. Laitoin ulkoasun kohdilleen: valitsin fontit, päätin marginaalit, sijoittelin kuvat, lisäsin sivunumerot jne. Ensimmäinen versio kirjasta oli valmistunut jopa suunniteltua aikaisemmin 23.3.2015 (12.4.2015). Testipainamisen jälkeen löysin kirjasta vielä virheitä ja korjailin ne ennen lopullista painoa.

Painaminen

Selvittelin koululla kirjan painamiseen liittyviä asioita. Pyysin tarjousta ja lopulta päädyin siihen, että painaisin 100 kpl. Työ tulisi olemaan suuri, koska kirjojen kannet tekisin käsityönä ja muutenkin työvaiheet tulisivat olemaan pitkälti harjoittelua eikä todellakaan mitään vakiintunutta prosessia tekemiseen ollut. Kävinpä kurkkaamassa käsityönä tehtävien kansien hintojakin oikeissa painoissa ja meinasin pyörtyä (yhdessä painossa pelkät kannet maksaisivat 23 e). Näiden tietojen pohjalta päätin, että numeroisin ensimmäisen painoksen. Jos jossain vaiheessa kirjasta otettaisiin toinen painos, se tehtäisiin painossa koneellisesti.

Päätin laittaa kirjan myyntiin. Kattaisin sillä painokustannukset ja kirja olisi myös ensimmäinen oman firman alla kulkeva tuote. Myytäviin kirjoihin tarvitaan ISBN-tunnus, joka on äärettömän helppo ja nopea hakea. Sain tunnuksen vuorokaudessa ja ohjeet vapaakappaleiden toimittamiseen. 6 vapaakappaleen määrä hätkähdytti. Aika suuri määrä näin pienestä painoksesta.

Painamisen työvaiheet

1 Kansien tulostus

Kannet tehtiin tarratulostimella. Kaikkinensa tarraa meni n. 20 metriä.

2 Kansitehdas

Kansitehtaalla. Laite on yksinkertaisuudessaan todella näppärä. On siis pöytä, jossa on imu ja valo. Keskellä pöytää on pitkä musta viiva. Tarra laitetaan pöydälle ja valon ansiosta selkämyksen teksti on helppo kohdistaa keskelle mustaan viivaan. Sitten laitetaan selkämyksen pahvi ja kansien pahvit tarran päälle erillisen ”asettimen avulla”. Imu pitää huolta, että ruttuja tulee mahdollisimman vähän ja viivan avulla on kannet saatu suoraan. Taitokset saadaan siistiksi reunarullan avulla. Oikeassa elämässä tässä on kyllä ihan tekemistä, kun tarra on tarraa. Suo siis anteeksi, jos kirjassasi näkyy ns. käsityön jälki. 🙂

3 Digipaino

Digipainokoneella. Tällä koneella painettiin kirjan sisus. Siis ne sivut, missä on tekstit ja kuvat. Digipainossa käytetään usein SRA3 eli A3 paperin raakakokoa. Siihen mahtuu näppärästi 4 kaksipuoleista A5-kokoista sivua. Niinpä 100 kirjan sisuksen painaminen ei kestänyt kovinkaan kauaa.

4 Paperileikkurilla

Paperileikkuri. Tällä koneella ei saa pahvia leikata, joten kansipahvit on leikattu ihan toisen näköisellä laitteella. Leikkurilla ollaan työn aikana eri vaiheissa kolmesta neljään kertaan. Onneksi tarratulostin tekee leikkauksen ihan itse.

5 Liimakoneella

Liimakone. Kirjan sisuksen liimaus tehtiin tällä. ”Kanneksi” valittiin sama paperi kuin sisuksessa muutenkin ja homma valmistui yhdessä illassa kuin tanssi (okei, toki kannet jumitti joka toisen kannen kohdalla ja sain niitä elämän innolla nyhtää irti, mutta elämä on). Tasalaatuinen sisus, jossa liimaus on just eikä melkein. Ei tarvitse pelätä irtolehtipainosta. Kyllä kelpaa.

7 Liimaushommia

Kirjan sisus ja kannet yhdistetään perinteisellä pullasutimenetelmällä. Tämä oli ehkä työn kaikista ärsyttävin vaihe. Blokki (päätin etten käytä kirjapainosanoja, mutta viime metreillä lankesin) eli kirjan sisus on oikeasti hankala saada keskelle niin ettei kansipaperiin tule ruttuja. Ja kun onnistuu kerran, niin pitäisi onnistua vielä 99 kertaa. Puuh. Pari iltaa näitä värkkäsin ja täytyy tunnustaa, että ei se nyt ihan nappiin mennyt. Jälkiviisastelua: paperiksi olisi pitänyt valita paksumpi, joka olisi antanut vähän enemmän anteeksi.

8 Prässissä

Liimauksen jälkeen kirjat pääsivät sympaattiseen puiseen prässiin, koska kannet tuppasivat liimauksen jälkeen käpristyvän. Tämä on sellainen kiva rekvisiittakuva. Oikeasti tuossa prässissä oli 10 kirjaa per puoli ja alla ja päällä iso puualusta, jolla prässin saa paremmin pelittämään.

9 Ensimmäinen valmis kirja

Tadaa! Kaikkien aikojen ensimmäinen valmis kirja.

10 Vapaakappaleet Kansalliskirjastoon

Väsynyt, mutta onnellinen kirjailija, kuvittaja, taittaja, painaja ja kustantaja viemässä vapaakappaleita Kansalliskirjastoon.

Miten niinku omasta mielestä meni?

Painos valmistui 23.4. eli muutamaa viikkoa suunniteltua nopeammin. Kun en tiedä, miten näitä hommia oikeasti tehdään, niin paukuttelen surutta henkseleitä. Olen erittäin tyytyväinen projektiin: 2 kuukaudessa ajatuksesta valmiiksi 100 kirjan painokseksi pääosin käsityönä. Kirjat ovat yllättävänkin tasalaatuisia ja tykkään tarinasta vieläkin, vaikka olen vähän etäisyyttä siihen saanut. Pelkkä kirjoittaminen ja kuvittaminen olisi kyllä ollut ”pala kakkua”. Tuosta painamisesta sain taatusti muutaman ylimääräisen harmaan hiuksen.

Suurkiitos oikolukijat ja kotiväki! ❤

Kirja on lähdössä tuota pikaa opinnäytetyökisaan. Peukut pystyyn! Kesällä voi käydä katsomassa Helsingissä Päivälehti museossa olisiko kirja vaikka sinne näyttelyyn päätynyt…

Oostakaa, oostakaa!

Huikeaa, kun jaksoit lukea tänne saakka. Tässä maistiaisia kirjasta.

Joulukalenteri: Pukin partapulma -näyte

Jos innostuit ja haluat ikioman numeroidun ”Joulukalenteri: Pukin partapulma” -kirjan, niin ota pikimmiten yhteyttä riikka.koksu@hotmail.com osoitteesi kera. 20 €/kappale + postikulut. (Edit: Kovakantinen kirja on loppuunmyyty. Saatavilla on pehmeäkantista toista painosta 15 €/kpl.) Sen verran kirjaa on kysytty, että oli pakko tehdä tilausrajoitus. Max 2 kpl/per henkilö. Postituksen käynnistän toukokuun ensimmäisillä viikoilla kunhan saan firman Y-tunnuksen haettua ja laskutuksen pelittämään.

Ps: Tämä markkinointiosuus taitaa olla vielä hitusen hakusessa, kun näin vapun alla joulukirjaa kaupittelen. Toisaalta eikös täksi vapuksi ole luvattu lunta ja tunnelma on kovinkin jouluinen? 😉