Pliiden illat Mascotissa

Pliiden illat Kallion sydämessä Mascotissa ovat aiheuttaneet suurta ihastusta. Eikä ihme. Mennään tunnelmasta toiseen hyvällä fiiliksellä illasta toiseen. Arki-ilta ja aikainen ajankohta varmistavat, että iltaunisetkin pääsevät livemusasta nauttimaan. Vapaa pääsy kruunaa kaiken.

Sovitut tapahtumat. Pistä kalenteriin!

Kuvasatoa helteisiltä heinäkuun keikoilta. Kuvat otti Riikka Koksu.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Pliide esittäytyy neljän bändin voimin ke 11.7.2018

Pliide on pieni ja pippurinen ohjelmatoimisto, joka starttasi toukokuun lopussa 2018 täydellä teholla. Bändejä rosterista löytyy reilu kymmenkunta ja lisää on luvassa. Isoja nimiä on turha etsiskellä. Sitäkin enemmän aktiivisia, lupaavia ja melkein kaikki parasta aikaa uutta musaa tekeviä rokahtavia yhtyeitä.

”Eihän tämmöisen ohjelmatoimiston perustamisessa ole järjen hiventä ja juuri siksi se täytyi tehdä”, sanoo Pliiden tirehtööri ja sydän Riikka Koksu.

Pliide esittäytyy Mascotissa Helsingin Kalliossa ke 11.7.2018. Vapaa pääsy.

Illan tähdet ja aikataulu:

  • Klo 18.30 ovet
  • Klo 19 Anu’s Trio – energistä suomirockia.
  • Klo 20 Baltix – melodista suomirockia ajoittain raskaammallakin vivahteella. Rock. Suomirock. 
  • Klo 21 Kopra – puoliakustista suomipoppia.
  • Klo 22 Daggerplay – melodista rock’n’rollia.

Anu’s Trio avaa illan, Baltix tulee Mikkelistä, Kopralla on ensimmäinen virallinen keikka ja illan päättää huikean taitava Daggerplay. Tässä on jo aika monta hyvää syytä tulla paikalle. Sen lisäksi, että välillä aikuinen ihminenkin tarvitsee irtioton arjesta ja tässä sitä olisi tarjolla ihan ilmaiseksi. Harvemmin näitä jälkeenpäin harmittelee, kun tuli lähdettyä…

Haluatko auttaa? Jaa tietoa, kutsu ihmisiä ja ennen kaikkea tule paikalle. Jos väkeä riittää, jatkoiltaa samoissa merkeissä aletaan varmasti järjestellä. Pliiden artisteista löytyy monen monta helmeä…

Pienet kesäfestarit 2018

Tehdäänkö yhdessä sisarpostaus tähän loistavaan Matkakeisarin postaukseen? Listataan Suomen pienet kesäfestarit. Tälle listalle kelpaa kaikki pienet ilmaiset ja maksulliset kesäfestarit, missä on livemusiikkia. Laitetaan myös ne isot, joita ei Matkakeisarin postauksessa näy. Kyläfestarit, pihatapahtumat, Block Partyt jne. Ei yksityistilaisuuksia.

Kirjoita kommenttikenttään kaikki tapahtumat mitkä tiedät vuonna 2018 kesällä järjestettävän: ajankohta, festarin nimi, paikkakunta, nettisivut ja/tai FB-sivut. Voit laittaa tietoa tulemaan myös sähköpostilla riikka.koksu@hotmail.com. Listaan tapahtumat kommenttien perusteella tähän.

Listauksen tarkoitus on saada:

1. Ihmisille tietoa minne mennä ja mahdollisuus tukea pieniä tapahtumia.
2. Pienelle tapahtumalle ilmaista mainosta.
3. Artisteille mahdollisuus tarjoutua keikalle.

Ole kiltti ja jaa postausta. Mitä useampi näkee ja kommentoi, sen kattavampi lista.

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Kaksi musiikkiaiheista fillarireittiä Helsingissä

Bongaa musiikkiin liittyviä muistolaattoja ja tärkeitä paikkoja pyörän selästä käsin. Jos ei ole omaa fillaria, niin katsasta kaupunkipyörät. Niillä pääsee eikä maksa paljon!

Reitti 1: Porkkalankatu 1 – Lutherinkatu 2 (10,1 km)
Reitti 2: Hietaniemenkatu 20 – Arinatie 8 (14,9 km)

Lähteenä on käytetty Pauli Jokisen Muistolaattabongarin opasta, kohteiden nettisivuja ja wikipediaa. Ilmoita puuttuvista musa-aiheisista kohteista kommenteissa. Lisätään reitille. Hyvää pyöräreissua!

TheAnimals

Reitti 1

Reitti 1: Porkkalankatu 1 – Lutherinkatu 2 (10,1 km)

Lepakko (veistos) – Nosturi – Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys (muistolaatta) – Tavastia, Semifinal, Urho Kekkosen muistolaatta – Suomen Yleisradio (muistolaatta) – Espan lava – Olavi Virta ja Lauluyhtye Aikamiehet (muistolaatta) – Ravintola Kaisaniemi (muistolaatta),  Golden Stage Kaisis – Toivo Haapanen (muistolaatta) – Georg Malmstén (muistomerkki)

Lepakko

Porkkalankatu 1

Lepakko eli Lepakkoluola oli Helsingin Helsingin Ruoholahdessa sijainnut varastorakennus, joka tuli kuuluisaksi toimiessaan vuosina 1967–1979 asunnottomien alkoholistien hätämajoitustilana ja sen jälkeen tärkeänä nuorisokulttuurin tapahtumapaikkana.

Juhannuksen alla 1979 kaupunki tyhjensi yömajan. Talo jäi tyhjilleen, kunnes elokuun puolivälissä nuorisojoukko ja elävän musiikin yhdistys Elmu valtasivat sen ja nimi ”Lepakkoluola” lyheni muotoon ”Lepakko”. Lepakko oli 1980-luvulla yksi pääkaupungin merkittävimpiä kulttuurikeskuksia. Siellä oli monenlaista toimintaa, kuten radioasema Radio City, teatteri Viirus, Aira Samulinin tanssikoulu ja moottoripyöräjengi. Siellä järjestettiin keikkoja ja kellarissa treenasi moni aikakauden suosituimmista yhtyeistä.

Lepakko purettiin maanantaina 22.11.1999. Viimeinen siellä järjestetty tapahtuma oli Pillusions-reivit jotka kestivät 46 tuntia 20.11.-22.11 ja päättyivät muutama tunti ennen purkua. Viimeinen Lepakossa kuultu musiikkikappale oli reivien jälkeen soitettu Louis Armstrongin ”What a Wonderful World”. Tilalle rakennettiin toimistorakennus, jota Nokia ei kuitenkaan ottanut käyttöönsä, vaan siihen tuli Ilmarisen konttori.

Lepakosta on paikalla muistona Lepakon aukio, jolla sijaitsevaan vitriiniin on siirretty Lepakon salin katosta riippunut Jouni Kuusimäen lepakkoveistos.

Nosturi

Telakkakatu 8

Nosturi on kulttuuri- ja monitoimitalo, jossa järjestetään muun muassa konsertteja, messuja, muotinäytöksiä ja nuorten diskoja. Talon toimintaa ylläpitää Elmu ry.

Rakennus sijaitsee Helsingin Telakan alueen reunassa ja rakennettiin vuonna 1958 telakkaan liittyväksi varastorakennukseksi. Kun rakennus jäi tyhjilleen, Elmu sai sen haltuunsa vuonna 1999 samaan aikaan puretun Lepakon tilalle.

Lähivuosina Nosturi toden­näköisesti puretaan, kun entisen telakka-alueen itäisin osa, Telakkaranta, rakennetaan uudeksi asunto­alueeksi. Nykyisen suunnitelman mukaan Elmu ry muuttaa vuoteen 2020 mennessään Suvilahden kaasukelloihin ja tilat jaetaan Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys

Albertinkatu 40-42

Teknillisen korkeakoulun radiolaboratoriosta lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys toukokuussa 1955. Lähetys näkyi viidessätoista vastaanottimessa, jotka oli sjoitettu ympäri kaupunkia. Lähetystä oli kutsuttu seuraamaan kansanedustajia ja lehdistöä. Lähetyksen juonsi Lasse Pöysti ja ohjelmassa oli muun muassa korkeakoulun rehtorin tervehdys, nukketeatteria ja Kipparikvartetin musiikkia. Merkkitapausta on muistettu vuonna 1998 kiinnitetyllä muistolaatalla.

Tavastia, Semifinal ja Urho Kekkosen muistolaatta

Urho Kekkosen katu 4-6

Vuonna 1970 auennut Tavastia on yksi Euroopan vanhimmista yhä toimivista rock-klubeista. Nostalgisessa miljöössä esiintyy maan isoimpia nimiä, kansainvälisiä vieraita ja tulevaisuuden tähtiä. Katso tapahtumat täältä.

Vuonna 1993 ovensa avannut Semifinal tunnetaan uusien kykyjen ponnahduslautana. Semifinalissa saatat kohdata ensi kertaa lupaukset, jotka myöhemmin veivaavat yläkerrassa täydellä Tavastialla. Katso tapahtumat täältä.

Tavastiaa johtavan Juhani Merimaan ideana oli jo 1980-luvulla tehdä Urho Kekkosen kadusta ”rock’n roll street”, jolle tulisi paljon alan toimijoita. Kun tutustuu oven pielen nimilaattoihin ylemmissä kerroksissa toimivista firmoista, niin huomaa, että idea on toteutunut laajassa mittakaavassa.

Seinästä löytyy myös tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen (1900 – 1986) muistolaatta, jossa kerrotaan presidentin asuneen talossa vuosina 1936-56 ennen presidentin virkakauttaan.

Suomen Yleisradio

Fabianinkatu 13

Kasarmitorin varrella on tehty suomalaista radiohistoriaa. Yleisradion niin sanottu Radiotalo toimi Fabianinkatu 15:ssä vuosina 1934-1981. Vuonna 1981 kiinnitetty muistolaatta löytyy pääoven syvennyksestä.

Esplanadin soittolava

Kappeliesplanadi

Esplanadin soittolava rakennettiin Helsingin vuoden 1940 olympialaisiin, joita ei sodan takia koskaan pidetty. Olympialaisia varten kaupungista haluttiin tehdä viihtyisämpi, joten arkkitehtitoimisto Jung & Jung suunnitteli lavan orkestereille, ja kuvanveistäjä Viktor Jansson teki viereen koristeelliset suihkulähteet. Lavan etureunassa on sen syntyhistoriasta kertova muistolaatta.

Kesälavan ilmaiset konsertit keräävät yleisöönsä niin paikalliset kuin turistit. Kymmenissä konserteissa lavalla nähdään nuoria ammattimuusikoita ja konkaritaiteilijoita meiltä ja muualta. Talvikaudella estradilla nähdään taidetta, ja pimeään aikaan lavalla ovat loistaneet mm. Lux Helsingin valoteokset. Katso ohjelma ja aikataulu täältä.

Olavi Virta ja lauluyhtye Aikamiehet

Kirjatyöntekijänkatu 10

Kirjan talossa sijaitsi aikanaan Levytukku Oy:n äänitysstudio, jossa iskelmätähti Olavi Virta (1915-1972) levytti monia ikimuistoisia laulujaan. Virran muistoa vaaliva yhdistys Virtapiiri ry hankki vuonna 2005 muistolaatan, joka on kiinnitetty sisennykseen ulko-oven viereen.

Virran muistolaattaa vastapäätä on lauluyhtye Aikamiesten muistolaatta, joka kertoo yhtyeen synnystä. Yhtye perustettiin Kirjatyöntekijäin talossa 10.9.1964, kun Erkki Plantingin kokoama kolmentoista miehen lauluryhmä levytti kahdeksanhenkisen orkesterin säestyksellä Martti Jäppilän valssin ”Iltatuulen viesti”. Orkesteria johti George de Godzinsky.

Ravintola Kaisaniemi – Golden Stage Kaisis

Kaisaniemen puistokuja 6

Kaisaniemen ravintolan seinälaatta kertoo rakennuksen historiasta. Rakennus on valmistunut vuonna 1839. Ravintolarakennuksen on rakennuttanut mamselli Catharina (Cajsa) Wahlund ja ravintolasta muodostui erityisesti yliopistoväen suosima paikka. Aluetta ryhdyttiin kutsumaan ravintolan perustajan mukaan Kaisaniemeksi.

Keväällä 2018 Jätkäsaaressa toiminut Golden Classics cafe & bar muutti ravintola Kaisaniemeen ja jatkaa toimintaansa Golden Stage Kaisis -nimellä. Ravintolassa soi usein livemusiikki ja paikka on rock’n’roll väen suosiossa erityisesti ainutlaatuisen ilmapiirinsä ja sisustuksensa vuoksi. Katso lisää täältä.

Toivo Haapanen

Museokatu 24

Vuonna 2000 kiinnitetty muistolaatta kertoo talossa asuneen Toivo Haapasen (1889-1950) monivaiheisesta urasta. Haapanen oli Suomen varhaisen musiikkihistorian huomattavimpia tutkijoita ja maamme musiikkielämän keskeisiä vaikuttajia 1930- ja 1940- luvuilla. Yleisradion ensimmäinen musiikkipäällikkö 1929-1946 ja Radio-orkesterin ylikapellimestari vuosina 1929-1950. Hän toimi myös Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosenttina ja professorina. Haapanen oli kyseisen taloyhtiön perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja.

Georg Malmstén

Lutherinkatu 2

Laulaja ja säveltäjä Georg Malmstén (1902-1981) asui Lutherinkatu 2:ssa lähes 50 vuotta. Hän asui Temppeliaukion laidalla vuosina 1935-1981. Molli-Jorin tunnetuimpia levytyksiä ovat ”Heili Karjalasta”, ”Äänisen aallot” ja ”Särkynyt onni”. Hänet muistetaan myös Mikki Hiiri -lauluista. Malmstén teki pitkällä urallaan yli 800 levytystä.

Muutaman korttelin päässä Arkadian-kadun ja Fredrikinkadun kulmassa on Malmsténin muistomerkki.

TheShadows

Reitti 2

Reitti 2: Hietaniemenkatu 20 – Arinatie 8 (14,9 km)

Hietaniemen hautausmaa – Jean Sibelius (muistolaatta ja Sibelius-monumentti) – Radiosoitintehdas (muistolaatta) – Muistotammet – Eddie Boyd (muistolaatta) – Linnanmäki (Nostalgiatähdet nostalgiarinteessä ja valokuvat Peacock teatterin aulassa) – Yle – MTV3 – Cisse Häkkinen (muistolaatta) – Finnvox

Hietaniemen hautausmaa

Hietaniemenkatu 20

Hietaniemen hautausmaalle on haudattu tunnettuja henkilöitä. Helsingin seurakuntayhtymä pitää listaa merkittävistä vainajista. Ortodoksisen seurakunnan hautausmaalla papistojen hautojen lähellä on Kirka ja Sammy Babitzinin hauta.

Jean Sibelius

Sibeliuksenkatu 11

Jean Sibeliuksen (1865-1957) vuosien 1939-1942 kotitalo on muistanut säveltäjämestaria muistolaatalla. Katu tunnettiin ennen Kammionkatuna, mutta 1960-luvulla nimi muutettiin Sibeliuksenkaduksi. Katu johtaa Sibeliuksen puiston reunaan, josta puolestaan löytyy Sibelius-monumentti.

Radiosoitintehdas

Mannerheimintie 66

Muistolaatta, jossa kerrotaan talossa toimineen Suomen ensimmäisen radiosoitintehtaan vuosina 1936-1946.

Muistotammet

Vauhtitie

Vauhtitien ja Helsinginkadun risteyksessä sijaitsevassa puistossa on neljä muistotammea. Senaattori Leo Mechelinin tammi on istutettu hänen yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan muistoksi vuonna 1899. Kuvanveistäjä Walter Runebergin taiteilijauran muistoksi istutettiin tammi vuonna 1908. Pääkaupungin mieskuorot istuttivat vuonna 1941 tammen säveltäjä Jean Sibeliuksen kunniaksi. Uusin tammista on istutettu J.V. Snellmanin muistoksi elokuussa 2006.

Eddie Boyd

Helsinginkatu 12

Kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu bluesmies Eddie Boyd (1914-1994) on saanut muistolaatan Helsinginkadulle taloon, jossa hän asui vuosina 1971-1994. Boyd syntyi samalla Stovallin plantaasilla Missisipissä kuin toinenkin blueslegenda Muddy Waters.

Boudin tunnetuimpia sävellyksiä ovat ”Five Long Years” ja Third Degree”. Boydin kappaleita ovat soittaneet muun muassa Eric Clapton, The Yardbirds jaa Johnny Lee Hooker.

Boyd kyllästyi rasismiin Yhdysvalloissa ja asettui asumaan Suomeen vuonna 1970. Hänellä oli suomalainen vaimo.

Linnanmäki

Tivolikuja 1

Nostalgiarinteessä olevassa pienessä mökissä on esillä kuvia artisteista, jotka ovat vuosien varrella Linnanmäellä esiintyneet esim. Paul Anka. Myös Peacockin käytävältä löytyy valokuvia, jotka kannattaa käydä katsomassa. Lue lisää.

Yle

Uutiskatu 5, Radiokuja 1, Uutiskatu 8

Eletään vuotta 1926.

”Niin me uskommekin saavamme teidän kaikkien aulista apuanne alkavassa työssämme”, sanoo väliaikainen toimitusjohtaja L. M. Viherjuuri. ”Sillä yleisradiotoiminnan tärkeimpänä edellytyksenä lopultakin on hyvä yhteisymmärrys ja hedelmällinen yhteistyö ohjelman lähettäjän ja niitten kuuntelijain välillä.”

Näillä sanoilla toimitusjohtaja avasi O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradion -nimisen ohjelmayhtiön toiminnan.

  • 9.9.1926 kuuluttaja Alexis af Enehjelm istui studioon ja kuulutti Suomen Yleisradion lähetyksen alkaneeksi.
  • Joulukuussa 1926 alkoi Markus-sedän Lastentunti.
  • Ensimmäisen vuoden aikana aloitettiin kieltenopetus, radioinnit eduskunnasta sekä sinfoniakonserttien lähettäminen. Käynnistettiin myös rahoitus radion kuunteluluvilla.
  • ”En minäkään sentään ihan kaikkia ihmeitä usko”, raportoi Ylen toimittaja Vuokko Arni Berliinin olympialaisista vuonna 1936. Hän on juuri katsellut jalkapallo-ottelua kaukonäköradiolla. Pakko laitteen olemassaoloon on uskoa, sillä kuva oli niin selvä, että siitä erotti jopa numerot pelaajien selässä.
  • Radio säilyi suomalaisten välineenä 1950-luvun loppuun saakka.
  • Yle radioi v. 1949 presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäistä kertaa. Linnan juhlat ovat tänäkin päivänä Ylen suosituimpia ohjelmia. Lähetystä seuraa enimmillään yli kaksi miljoonaa ihmistä.
  • Vuonna 1958 Yle aloitti säännölliset televisiolähetykset Suomen television nimellä ja Radio-orkesterin soittamalla tunnussävelellä.
  • Vuonna 1964 puolen miljoonan tv-luvan raja meni rikki.
  • Ylen uutistoiminta oli alkuvuosikymmeninä Suomen Tietotoimiston varassa, mutta vuonna 1965 Yle alkoi lähettää omia uutisiaan radiossa ja televisiossa.
  • Vuonna 1977 ruutuun ilmestyi Ylen toinen klassikko, Pikku Kakkonen.
  • Vuonna 1995 aloitti netissä. Yle Areena oli maan ensimmäinen verkkopalvelu, jonka avulla voi katsella televisio-ohjelmia ja kuunnella radio-ohjelmia silloin, kun itselle sopii. Elävä arkisto taas oli maailman ensimmäinen arkistopalvelu, jossa kaikissa videoissa ja ääninäytteissä on aihetta taustoittava teksti.
  • Yle Areena ja Elävä arkisto äänestettiin vuonna 2011 ensimmäisen kerran Suomen arvostetuimmiksi palveluiksi verkossa.
  • Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki Ylen tekemät televisio-ohjelmat ovat teräväpiirto- eli HD-laatua.

Yleisradion perustamisesta on melkein vuosisata, mutta ajatus on yhä sama kuin Yleisradion syntysanoissa. Edelleen Yle haluaa tavoitella hyvää yhteisymmärrystä ja hedelmällistä yhteistyötä yleisöjensä kanssa.

Lue lisää.

MTV3

Ilmalankatu 2

Lähes 60-vuotisen historiansa aikana MTV on muovautunut pienestä televisioyhtiöstä kaikkien suomalaisten tuntemaksi median monitaituriksi. MTV oli aikanaan yksi ensimmäisiä eurooppalaisia kaupallisia tv-yhtiöitä. Vain Britannian ITV ja Keski-Euroopan RTL on perustettu sitä aiemmin. Yhtiö on kasvanut osaksi jokaisen suomalaisen arkea. MTV tavoitti heidät ensin Ylen kanavilla näytetyillä ohjelmilla ja nykyisin laajalla mediarintamalla omien televisiokanaviensa ja nettisisältöjensä kautta.

Oy Mainos-TV-Reklam Ab perustettiin 29.4.1957.

  • Vuonna 1962 lehdistö vaati tv-mainonnan lopettamista, syynä sen liiallinen tehokkuus.
  • MTV:hen perustettiin vuonna 1965 teatteritoimitus sekä perhetoimitus.
  • Uusi toimitalo valmistui Ilmalaan 1967.
  • MTV oli mukana perustamassa kaupallisten tv-yhtiöiden yhteistyöjärjestöä egtaa.
  • Ensimmäinen värilähetys nähtiin 1976.
  • Ensimmäiset Kymmenen Uutiset 1.9.1981.
  • Yhtiö muutti nimensä MTV Oy:ksi 1982.
  • Pohjoismaisen ensimmäinen aamu-tv-ohjelma Huomenta Suomi aloitti lähetykset 1.12.1989.
  • MTV3-kanava aloitti toimintansa 1.1.1993.
  • 26.9.1996 Oy Suomen Uutisradio Ab sai radiotoimiluvan.
  • Bonnier MTV:n omistajaksi vuonna 2007.
  • MTV uudisti brändinsä ja ilmeensä 3.11.2013.
  • MTV luopui radioliiketoiminnasta vuonna 2015.
  • MTV Uutiset siirtyi Medihub Helsinki Oy:lle 2015.

Lue lisää.

Cisse Häkkinen

Helsingin Laajasuon liikuntapuisto, Poutunkuja 8

Hurriganes-yhtyeen legendaarinen basisti ja laulusolisti sai laatan liikuntapuiston jalkapallokenttien läheisyyteen. Cisse Häkkinen oli kotoisin Pohjois-Haagasta, ja hän työskenteli nuoruudessaan tätä nykyä jo puretulla ja täysin uusitulla Laajasuon kentällä kentänhuoltajana kenttiä talvisin jäädytellen ja kesäisin hiekkakenttiä lanaten.

Finnvox studio

Arinatie 8

”Suomirockin synnytyslaitos, kaikkien soundien äiti, Suomen legendaarisin studio, Suomen Abbey Road … ” Rakkaalla studiolla on monta lempinimeä, ja syystä.​ Vuonna 1965 perustettu Finnvox on Suomen ensimmäinen nimenomaan musiikin levytystä varten rakennettu studio. Legenda elää ja voi hyvin. Lue lisää.

Finnvoxin teknisiä virstanpylväitä

  • 1965: Talon ensimmäinen osa valmistuu. A-studio 4- raitatekniikalla, levykaivertamo ja matrisointi.
  • 1966: Äänilevyjen puristus alkaa.
  • 1967: Talon toinen osa valmistuu. B-Studio ja C-Studio.
  • 1969: 8-raitanauhurit ja Dolby A -kohinanvaimennus.
  • ​1974: C-kasettien valmistus alkaa
  • 1975: 16-raitanauhurit, uudet äänipöydät.
  • 1980: C-Studio remontoidaan.
  • 1982: 24-raitanauhurit.
  • ​1984: Tietokoneohjattu miksausautomaatio.
  • ​1987: CD-masterointi alkaa. Dolby SR -kohinanvaimennus.
  • ​1988: Uusi kaivertamo / kasettimasterointistudio rakennetaan. Solid State Logic – äänipöytä C-studioon. D-studio rakennetaan.
  • 1990: Uusi A-Studio rakennetaan. B-Studion tarkkaamo remontoidaan. Solid State Logic -äänipöydät A- ja B-Studioihin.
  • ​1992: B-Studion soittotila remontoidaan.
  • ​1993: Ensimmäinen Sonic Solutions CD-masterointijärjestelmä. E-Studio rakennetaan.
  • ​1994: Toinen Sonic Solutions CD-masterointijärjestelmä.
  • ​1995: ProTools III -digitaaliäänitysjärjestelmät A-, B- ja C-studioihin.
  • 1997: Vanhan puristamon tiloihin valmistuu F-Studio. Neljäs SSL-äänipöytä, neljäs ProTools-järjestelmä. Finnvoxin ensimmäinen surround-kuuntelu.
  • 1998: ProTools I 24 asennettu kaikkiin työasemiin.
  • 1999: Uusi masterointistudio G valmistuu. 5.1 -kuuntelu.
  • 2002: Kaikki neljä Pro Tools -työasemaa päivitetty HD-versioiksi. Uusi masterointistudio H valmistuu. Kolmas Sonic Solutions High Density-masterointijärjestelmä.
  • 2004: 5.1 -kuuntelu C- ja D-Studioihin.
  • 2005: B-Studioon uusi Solid State Logic -äänipöytä, Neve 1081 -etuasteet, Aviom -kuulokekuuntelujärjestelmä ja 5.1-kuuntelu. Soittotilaan uusi eristetty äänitystila ja Yamaha flyygelin täydellinen remontti.
  • 2006: A-Studioon uusi Digidesign ICON D-Command -äänipöytä. 5.1 -kuuntelu digitaalisilla Genelec 8200 -sarjan kaiuttimilla. E-Studio remontoidaan uudeksi laulu- ja päälleäänitysstudioksi.
  • 2008: F-studion remontti. Soittotila suurennetaan ja rakennenetaan erillinen laulutila. Vanha SSL-äänipöytä korvataan ICON ohjaimella ja uusilla pre-ampeilla. (NEVE, API, Portico ym…)
  • 2010: Cinepost studio rakennetaan. Tarkkaamo on suunniteltu erityisesti surround-miksauksia varten ja vastaamaan elokuvateatteriolosuhteita. Cinepost tarkkaamon yhteyteen rakennetaan täysin kelluva äänityshuone dubbauksia ja foley-äänityksiä varten. G-Studion remontti.
  • 2011: E-Studion remontti. Tarkkaamoon asennetaan surroundkuuntelu ja kuvamonitorointi. Cinepostiin hankitaan Euphonix (Avid) system 5-MC kontolleri. Voxbox client-serveri otetaan käyttöön tiedostojen verkkosiirtoja varten korvaamaan vanhentunut Digidelivery järjestelmä.
  • 2012: C-Studion remontti. A-Studion akustiikkaremontti.
  • 2013: D-Studion täydellinen remontti. Myös uusi hi-tech kahvikone aiheuttaa hämmästystä kahviossamme.
  • 2014: Kaikkiin äänitys/miksaus-studioihin sekä Cinepostiin hankitaan HDX-Pro Toolsit. Cinepostiin hankitaan myös kenttä-äänityskalusto. Finnvox-DDP soittimen jakelu aloitetaan asiakkaille sähköisten mastereiden kuuntelua varten.
  • 2015: B-Studion tarkkamon täydellinen remontti.
  • 2016: H-Studion muuntaminen tuotantotilaksi.
  • 2017: Cinepostiin asennetaan Dolby Atmos-miksaamojen kanssa yhteensopiva 7.1.2 -kuuntelujärjestelmä, jonka ansiosta Cinepost on myös Dolby Atmos Premix -miksaamo. I-Studio remontoidaan masterointi- ja jälkituotantoyksiköksi.

Bändipaitojen tekeminen

Kuva valmiiksi, tilaus paitapainoon ja sitten vaan myymään maailman komeimpia paitoja ja bändikassaan ropisee euroja niin, että kohta pääsee koko bändi pullakahville? Ei se tämän vaikeampaa olekaan, jahka ottaa muutaman seikan huomioon.

Ennen suunnittelun aloitusta päätä mitä painomenetelmää käytät

Käytännössä painatusvaihtoehdot ovat silkkipaino ja lämpösiirto.

Jos kipaiset omalle vaatekaapille ja katsot bändipaitojasi, uskaltaisin väittää, että melkein kaikki on silkkipainomenetelmällä painettu. Menetelmä on yksinkertainen. Tehdään kehikko, johon kiinnitetään erikseen tehtävä halutun kuvan mukainen seulakangas. Kehikko nostetaan paidan päälle haluttuun kohtaan. Seuraavaksi levitetään nestemäinen väri, joka imeytyy seulakankaan läpi paitaan. Paita kuivatetaan esim. uunissa. Homma toistetaan niin monta kertaa kuin kuvassa on värejä.

Lämpösiirtomenetelmä on viime vuosina kiilannut tekstiilipuolelle isommin. Sillä kun saadaan yksittäiskappaleita edullisesti tehtyä. Puuvillaisen pelipaidan selkämys on hyvä esimerkki missä näitä paljon näkee. Homma on yksinkertainen. Kuva printataan hyvin ohuelle tekstiilitarramateriaalille. Tulostuksen yhteydessä tarratulostin myös leikkaa kuvan ääriviivat. Kuva siirretään paitaan erillisen siirtotarramateriaalin avulla ja kiinnitetään lämpöprässillä paitaan.

Kirjastoissa on nykyisin myös vinyylileikkureita, joilla voi myös paitoja tehdä. Vinyylileikkurissa prosessi on muuten sama kuin lämpösiirrossa, mutta kuva muodostetaan ainoastaan leikkaamalla (printata ei voi), joten vain yksiväriset kuvat ovat mahdollisia. Siellä on myös käyttörajoituksia, joten montaa kymmentä paitaa ei voi mennä tehtailemaan tai ainakin siitä kannattaa kysyä etukäteen.

Käytä lämpösiirtomenetelmää

  • jos haluat yksittäisiä tai muutamia painatuksia
  • jos painatus on pieni, koska tarramateriaali ei hengitä ja on helposti epämiellyttävä suurempana pintana käyttää
  • kun tarvitset esim. 10 eri väriä kuvaan
  • jos haluat erikoismateriaaleja esim. kultaa, hopeaa, kimalletta –> kysy näistä aina erikseen

Käytä silkkipainoa

  • jos haluat min. 30 samanlaista paitaa
  • edullisin yksivärikuvassa –> hinnan puolesta järkevä värimäärä 1-3, tosin painajat ovat velhoja ja voivat seulakankaan tiheyttä muuttamalla vaihtaa sävyjä ja kaikenmoista, joten kysyvä ei tieltä eksy

Painatushinnat

Painatushinnat riippuvat monesta seikasta, joten painot pyytävät yleensä jättämään tarjouspyynnön eivätkä edes noin hintaa kerro sivuillaan. Perstuntumaa ja karkeaa laskentaa omien projektien pohjalta tässä. Huomaa, että hintaesimerkissä on pelkkä painatus – ei sisällä paitaa.

Lämpösiirto

  • A4 kokoinen painatus n. 4-5 €/kpl värimäärästä/kappalemäärästä huolimatta
  • Vinyylileikkurin käyttö kirjastossa on ilmaista, jolloin peritään vain materiaalimaksu. Käyttöä on kuitenkin jonkin verran rajattu. Lue lisää.

Silkkipaino

  • A4 kokoinen yksivärinen painatus 30 kpl n. 100 € eli n. 3,30 €/kpl
  • A4 kokoinen yksivärinen painatus 100 kpl n. 160 € eli n. 1,60 €/kpl
  • A4 kokoinen kolmivärinen painatus 30 kpl n. 250 € eli n. 8,30 €/kpl
  • A4 kokoinen kolmivärinen painatus 100 kpl n. 350 € eli n. 3,50 €/kpl

Nyrkkisääntö: Jos T-paidan alvillinen á hinta (sis. paita ja 1-väripainatus) on 5-7 € alle 100 paidan painoksessa, tarjous on hyvä.

Summa summarum. Kun alat projektiin, pidä huolta, että rahkeet riittää ainakin 30 paidan tilaamiseen. Vink vink! Ennakkomyynnillä saa hyvin paikattua kassavajetta tarvittaessa ja samalla pystyy haarukoimaan painosmäärää ml. eri paitakoot.

Suunnittelu

Muutama vinkki

  • A4 kokoinen kuva on turvallinen valinta ja siitä saa samoilla tulilla (säästät aloituskuluissa) painettua kasseja, jotka on aina suosittuja
  • Sama kuvan koko näyttää ladyfit XS ja miesten XXL koossa erilaiselta –> mieti kumpiako ääripään kokoja otat mieluummin vai otatko kumpiakaan
  • Ladyfit-mallissa ota huomioon naisihmisten muodot. Neliökuvat näyttää usein aika karmeilta.
  • Printtaa valmis kuva ja mallaa sitä paitaan ennen tilauksen tekemistä, niin tiedät suurinpiirtein mitä on luvassa
  • Silkkipainolla voi painaa valokuvamaisia kuvia – kysy painosta lisää

Painoteknisiä asioita

  • Resoluutio vähintään 300 dpi
  • Kuva 1/1 eli siinä koossa, jossa se paitaan halutaan
  • Ei officella tehtyjä dokkareita
  • Tiedostomuodostona kelpaa ne yleisimmät: JPG, PSD,  PNG, TIF, EPS, AI ja PDF
  • Kuvaan läpinäkyvä tausta, jos on hinku saada kuva muuhun kuin mustaan tai valkoiseen paitaan

Ps: Artikkelikuvassa Mohiklaani Mikko. Tein paidat lämpösiirtomenetelmällä ja niitä on maailmankaikkeudessa tasan 4 kappaletta.

Tietosuojaseloste

Tietosuojaseloste

Henkilötietolain (523/1999) 10 §:n mukainen rekisteriseloste

Rekisterinpitäjä

Pliide Tmi
Y-tunnus: 2689247-3
osoite: Hiomotie 42 A 16, 00380 Helsinki
kotipaikka: Helsinki
puhelin. 040 5511 116
sähköposti: riikka.koksu@hotmail.com

Rekisteriasioista vastaava yhteyshenkilö
Riikka Koksu
osoite: Hiomotie 42 A 16, 00380 Helsinki
puhelin: 040 5511 116
sähköposti: riikka.koksu@hotmail.com

Henkilörekisterin nimi

Asiakasrekisteri

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Asiakasrekisterin tarkoitus on mahdollistaa asiakkaiden tilausten käsittely, toimittaminen ja arkistointi sekä asiakassuhteen hoitaminen. Tietoja voidaan käyttää yrityksen toiminnan kehittämiseen sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Henkilötietoja käsitellään henkilötietolain sallimissa ja edellyttämissä rajoissa. Tietoja ei käytetä markkinointitarkoitukseen ilman asiakkaan omaa toivomusta. Tietojen käsittelyn oikeusperuste on sopimus asiakkaan kanssa. Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on laskutus.

Rekisteröitävät tiedot

Asiakkaan nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero sekä tilauksen tiedot.

Säännönmukaiset tietolähteet

Tietoja hankitaan säännönmukaisesti asiakkaalta itseltään tuotteen/palvelun tilaamisen yhteydessä.

Henkilötietojen luovuttaminen

Tietoja voidaan luovuttaa ainoastaan seuraavissa
tapauksissa: siirrettäessa laskuja perintätoimistolle perittäväksi ja kirjanpitäjälle kirjanpitovientien tarkastamista sekä veroilmoituksen tekoa varten.

Rekisterin suojaus

A) Fyysisessä muodossa oleva aineisto
Fyysisessä muodossa oleva aineisto säilytetään Pliide Tmi:n
toimitiloissa lukitussa tilassa.
B) Sähköisesti tallennetut tiedot
Sähköisessä muodossa olevat tiedot säilytetään Pliide Tmi:n
käyttämissä tietojärjestelmissä, joissa käytetään sekä teknisiä että ohjelmallisia keinoja
tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Tällaisia keinoja ovat mm. SSL salaus ja salasanan takana olevat tiedot.

Tietojen tarkastusoikeus ja korjaaminen

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja
henkilörekisteriin on tallennettu. Tarkastuspyynnön toteuttamiseksi
rekisteröidyn tulee olla yhteydessä yhteyshenkilöön. Yhteystiedot näkyvät
yllä. Yhden (1) tarkastuspyynnön käsittely vuodessa on rekisteröidylle
maksutonta.

Rekisteröidyllä on lisäksi oikeus vaatia rekisterissä olevan virheellisen
tiedon korjaamista. Tietojen korjauspyynnössä on yksilöitävä korjattava
virhe ja ilmoitettava korjatut tiedot. Korjauspyynnön toteuttamiseksi
rekisteröidyn tulee olla yhteydessä yhteyshenkilöön.

Muut rekisteröidyn oikeudet

Rekisteröidyllä on oikeus kieltää itseään koskevien tietojen käyttö laissa
määriteltyihin tarkoituksiin. Tällainen kielto voidaan antaa milloin tahansa
yllä mainitulle yhteyshenkilölle.

Pinssin suunnittelu ilmaisella ohjelmalla

Pinssi, rintanappi, badge. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Pinssin suunnittelu

Tässä ohje, miten voit suunnitella rintanapin ilmaiseksi. Minulta saa 37 mm halkaisijalla olevia pinssejä, jonka vuoksi ohje vastaa tätä.

Pinssin suunnittelu

Voit käydä tekemässä pinssejä myös esim. kirjastossa, jolloin maksat vain materiaalin. Kysy kirjastostasi lisää. Muista kysyä mitat. Pixelit milleiksi voit muuntaa täällä.

Hinnastoni

  • 1 pinssi 5 €/kpl
  • Yli 20 pinssiä 1,24 €/kpl
  • Min. 10 kpl aina samalla kuvalla ellet tilaa yksittäisiä pinssejä
  • Hintaan lisätään postikulut

Tilaus

Kun olet pinssin suunnitellut, tilaa esim. sähköpostilla riikka.koksu@hotmail.com. Jatkan tilauksesi mukaan. Asettelen suunnitellut aihiot paperille ympyröiden sisälle, tulostan valokuvatulostimella ja siitä sitten tekemään.

 

Opit ensimmäisen valokuvanäyttelyn tekemisestä

Valmistuin TSL:n valokuvauslinjalta marraskuussa 2017 ja lopputyönä tehtiin yhteisvalokuvanäyttely Oma Tila Kaapelitehtaalle tammikuussa 2018. Kuten tapana on, mopo karkasi käsistä ja yhteisnäyttelyn lisäksi kuvani olivat esillä 5 kirjastossa 1-2/2018.

Mitäs vaikeaa valokuvanäyttelyn tekemisessä on? Sen kun ottaa kuvat, tulostaa/tulostuttaa ne ja ripustaa valittuun paikkaan… 🙂 Niinpä. Tähän kohtaan leveä ja äänekäs hymy, jota nauruksikin tituuleerataan.

Oma tila -valokuvanäyttely

20180121_174330
Oma tila -näyttely Jukka Male museo, Kaapelitehdas

Opiskeluiden alettua tammikuussa 2017 tiesin jo lopputyöaiheeni. E Street Punks. Bändin managerina intoa, halua ja tarvetta valokuviin oli. Mikäs sen näppärämpää kuin kuvata kaikkialla. Niinpä kuvasin bändiä niin treeneissä, studiolla ja keikoillakin. Bändi oli innolla mukana. Olipa meillä oikein kunnon promokuvasessiokin. Pidin matkan varrella huolta, että saisin näyttelyyn yhden kunnon keikkakuvan, jossa näkyisi koko bändi. Ja tähän tuli tasan yksi tilaisuus. Syyskuussa Tavastialla. Vaikkei kuva teknisesti olekaan mikään megaluokan suoritus, niin kuva on kelpo otos.

Kun näyttelyyn alettiin tosissaan valmistautua syksyllä 2017, aloin perkaamaan kuvia. 1600 kohtuullisen kelvollista otosta, josta oli jo huonot kuvat pois. Siitä sitten valitsemaan. Aikani kuvia plärättyäni aloin ymmärtää kuinka vaikea savotta on kyseessä.

Hain kuviin lähestymiskulman:

  • Pääasiassa muita kuin keikkakuvia –> halusin näyttää niitä tilanteita, mitkä yleisölle ei yleensä näy
  • Aikuiset ihmiset tekee musiikkia innosta ja hauskuudesta –> rock’n’roll kliseet on aika useinkin kaukana
  • Kuvien pitää kertoa tarinansa ilman selityksiä
  • Jokaisella kuvalla on oltava tarinassa paikkansa

Paras tuki valokuvanäyttelyyn valmistautumiseen oli palkitun valokuvaaja Maija Tammen vierailu tunneilla. Hän sanoi muutaman vinkin, jotka jäivät päähän soimaan ja allekirjoitan nämä kaikki. Kiitos Maija!

  • Jos kuvat on vierekkäin, ihminen katsoo sitä tarinana.
  • Jos laitat kuvatekstin, niin sen pitää tuoda kuvaan lisää. Esim. jos sinulla on kuva järvestä, niin älä laita: ”XXjärvi ja päivämäärä” – ei se ketään kiinnosta. Mutta jos kuva onkin kaunis kuva järvestä ja kuvatekstissä kerrot, että se on Euroopan saastunein järvi, niin silloin siinä on lisäarvoa.
  • Kun kuvia valitsee, niin ulkopuoliset ihmiset näkee pelkän kuvan. Sinä itse olet kuvaajana mukana kuvien synnyssä ja sinulla on tunneside niihin. Et todennäköisesti sen vuoksi osaa valita parhaita ja koskettavimpia kuvia. Kysy siksi mielipidettä ulkopuolisilta.

Istuin kuvien kanssa pari päivää koneella ja käsittelin ne mustavalkeiksi (olin jo aikaisemmin päättänyt musta-valkeasta lähestymisestä). Kollegan kanssa konttorilla tulostettiin kuvat A5 koossa + A3 koossa pääkuvat – ne oli selvät. Kuvissa oli monen monta ylimääräistä vielä. Tarkoitus oli konkreettisesti pöydällä pyörittää kuvia ja katsoa mistä tulisi järkevä tarina. Kun olin tyytyväinen, vein kuvat koululle ”tuomiolle” ja sain muutamia selviä parannuksia kuvasarjaan.

Mietin kuvasarjalle nimeä. Vaikka en halunnut kuviin esittelytekstiä, niin nimi pitäisi olla. Ja Maijan innoittamana nimen pitäisi olla jollain tapaa pysäyttävä. Bändin kanssa oli taas jotain höpisty whatsapissa. Jotain asiaan kuulumatonta mitä todennäköisimmin. Teemu, lentävien lauseiden erityismies, siteerasi jossain kohti Lemmyä: ”If you think you are too old to rock’n’roll then you are.” En enää sen enemmän muista asiayhteyttä, mutta lausahdus alkoi ponnahdella taajaan mieleen. Olisiko siitä näyttelyn nimeksi? Minusta olisi. Pysäyttäisi miettimään. Kysyin asiaa bändiltä eikä vastalauseita tullut – eipä niitä yleensä muutenkaan tule, parannuksia vaan.

Kuvien määrä oli opiskelijakollegoihin nähden aika runsas. 9 kpl A5 kokoista kuvaa ja 2 kpl A3 kokoista kuvaa. 11 kuvaa, kun näyttelyssä useimmilla oli 3-5 kuvaa. Koululla oltiin puhuttu kapalevyripustuksesta ja osa esitti, että kaikkien pitäisi ripustaa yhdenmukaisuuden nimissä samalla tavoin. Onneksi opettajat ottivat kantaa, että kaikki saa tehdä miten parhaaksi näkevät. Yhdenmukaisuus tehdään nimitarralla. Olin omien kuvien kanssa ollut alusta asti sitä mieltä, että napakka paperi ja kuvat seinälle sellaisenaan. Pyykkipoikaripustus kruunaisi koko homman, koska se nyt vaan on enemmän kuin passeli ajatus DIY-musahommiin. Lisäksi pienyrittäjän minibudjetilla ei ollut vara mihinkään suurempaan kustannukseen.

Teetin kuvat kuvajainen.fi:ssä, joka on järkevänhintainen valokuvaamo Kalliossa. Kustannus vähän alle 90 €. Ammattitaitoinen kaveri esitteli erilaisia paperilaatuja, kun sattui olemaan aikaa. Sain kuvat kelpo laatikossa eikä räntäsade paljon haitannut, kun tallustin valmiiden kuvien kanssa metrolle.

Rikhardinkadun, Tapiolan ja Sellon kirjasto

20171226_191827
Ensimmäinen tulostus valokuvaprintterillä. Se toimii sittenkin!
20180107_123518
Ilmoitustaulu Rikhardinkadun kirjastossa. Aika komiaa olla LUX:in vieressä.
20180103_132108
Rikhardinkadun kirjasto. Matkalla dekkarihyllylle…
20180104_143903
Tapiolan kirjasto
20180104_125222
Sellon kirjasto

Rikhardinkadun, Tapiolan ja Sellon kirjaston valokuvat olivat täysin samat kuin Kaapelitehtaalla. Niihin tein lisäksi esittelytekstin, joka oli myös sähköisesti annettu kirjastoille nettisivu/facebook -tiedotusta varten.

Kirjastoihin näyttelyyn pääsy oli helppoa. Olin E Street Punksille ollut järjestämässä 2017 kirjastokiertueen, jossa bändi soitti maksutta. Otin yhteyttä kirjastokiertuekirjastoihin ja kerroin valokuvanäyttelystä, että kuvat on pääasiassa kirjastoista ja toisin näyttelyn mieluusti myös kirjastoihin. En tarvitsisi välttämättä virallista näyttelytilaa. Vain min. 1,5 metriä leveän seinän, valaistus voisi olla semmoinen kuin on ja kuvat menee sellaisenaan seinään. Ehdotin aikataulua ja laitoin kuvat liitteeksi. Nopeasti tuli myöntäviä vastauksia. Lisänä Tapiola, johon mentäisiin tammikuussa 2018 soittamaan. Muutama kirjasto kieltäytyi johtuen pitkistä näyttelyjonoista.

Kuvat olivat näytteillä samaan aikaan Kaapelitehtaan kanssa ja tästähän tietysti tuli pienyrittäjän budjetille ongelma. Joulun korvilla sain ostettua A3 valokuvatulostimen eräältä graafiselta suunnittelijalta. Käytetty tulostin irtosi 130 €. Väripatruunat 50 € ja järkevä A3 paperi Clas Ohlsonilta 15 €/20 arkkia. Muutama kierros värejä ja paperia, niin kaikki näyttelyt ruksutettaisiin tällä. Ei se nyt ihan näin helposti mennyt. Tiedättehän printterit ja suttukuvat? Kuviin ostin kiinnitysvaihtoehdoiksi valkotarraa, nastoja ja nupisia yht 25 €.

Näiden näyttelyiden pystytyksessä ymmärsin jokseenkin selvästi, mikä merkitys on tilalla mihin kuvat ripustetaan. Sellossa kuvia oli aivan liian vähän näytteillä. Rikhardinkadulla kuvat oli liian piukassa eikä tarina enää kulkenut. Tapiolassa kuvat sai jokseenkin järkevästi näkyviin, mutta jos olisin tiennyt tilan ennakkoon, olisin tehnyt enemmän A3 kuvia.

Malmin ja Tikkurilan kirjasto

20180208_195010
Valokuvalottoa kotosalla Mimmi Sofia Kiffasen avustuksella. Hyvää yritettiin – priimaa pukkas tulemaan.
20180210_092211
Vieraskirja demonstraatio. Vähän epäilytti näyttääkö hautajaisten muistopöydältä.
20180210_151950
Malmin kirjasto
20180214_191118
Tikkurilan kirjaston musa-osasto

Kun Oma tila -näyttely Kaapelitehtaalla ja 3 kirjastonäyttelyä oli purettu, oli aika pureskella asiaa parisen viikkoa. Vetää henkeä ja miettiä mitä Malmille ja Tikkurilaan tehtäisiin.

Malmin kirjastossa sain ihan oikean näyttelytilan ja kuville oli tilaa huikeat 4,5 metriä. A3 kuvia mahtuisi kahteen riviin eli melkein 10 metriä tilaa. Kävin tilan katsomassa ennakkoon.

Oppi edellisistä näyttelyistä mukaan. Kuvat uudelleen valintaan ja kuinka ollakaan, kuviin nousi uusia kuvia. Toki suurin osa kuvista oli samoja. Käsittelin kuvat ja kävin ne tulostamassa valokuvaamossa kymppi koossa. Tiesin, että osaisin hahmottaa kuvat nyt paremmin. Kuvalottoa pöydällä. Tumma-vaalea, tumma-vaalea – mihin väliin pystykuvat? Katsotaanko liikaa samaan suuntaan? Kulkeeko tarina? Voiko laittaa salamakuvia vallitsevan valon lisäksi?

Malmilla mukana oli ensimmäistä kertaa vieraskirja. Jos valokuvanäyttelylle tulisi jatko-osia tai seuraajia, vieraskirja kulkisi mukana.

Tikkurilan kirjaston musaosastolla oli lattiaremontti ja viime hetkillä näyttely siirtyi muutamalla päivällä. Olin kuullut, että n. 15 metriä olisi tilaa, mutta A3 kuvia ei mahtuisi pystyyn. En ehtinyt käydä tilaan tutustumassa ja oletin, että hyllyt ovat hiukan erilaiset. Niinpä pystytyksessä sain raapia päätä ja lopulta otin vain toisen hyllyn käyttöön. Kuvat oli liian piukassa eikä siksi edukseen, mutta toiseen hyllyyn laitettuna kuvat eivät olisi riittäneet. Tällä siis mentiin ja ihan komea lopputuloshan siitä tuli.

Ja kuten kuvista näkyy, haastetta tulostusvaiheessa piisasi. Väreihin ilmaantui ongelmaa. Samaan aikaan loppui useampikin väri – enkä päässyt kiinni minkä värin ongelma oli kyseessä. Kuvat alkoivat auttamatta sinertää. Sen lisäksi Clas Ohlsonilta oli paperi loppu. Itse asiassa heidän keskusvarastoltaankin paperi loppui. Juoksentelin eräänä iltana 8 kauppaa ja yhdestä löysin 59 €/20 arkkia melkein yhtä hyvää A3 -paperia. Tulostusongelmien takia kuvien laatu ei ollut lähelläkään sitä, mitä pitäisi eikä ollut paperia, että olisin voinut väriongelman ratkoa. Toivoin kädet kyynerpäitä myöten ristissä, että sininen väri tulisi kaikkiin kuviin. Näyttelyssä sen voisi kuvitella olevan suunniteltua…

Niinpä Malmin kuvat on Clas Ohlsonin paperille ja hiukan sinertävät. Tikkurilan kuvat on taas Canonin eri tavalla kiiltävää paperia ja hiukan sinertävät (paperia on tasan yksi arkki jäljellä). Nyt kun näyttelyt on ohi ja paine on hellittänyt, niin järki luistaa sen verran, että väriongelma oli mitä todennäköisimmin punaisessa.

Yleisesti

Tiedotus tuli hoidettua oman blogini kautta, FB-sivuilla sekä esittelyteksti ja erillinen kuva kirjastoille viestittäväksi. FB-tapahtumaa en tästä tehnyt. En vieläkään tiedä olisiko pitänyt. Meillä oli yhteisnäyttelystä FB-tapahtuma enkä halunnut hämmentää asiaa omalla kilpailevalla tiedottamisella. Oma tila-näyttelyssä oli avajaiset, jonka vuoksi en omiin näyttelyihini avajaisia pitänyt. Olisi ehkä ollut viisasta olla näyttelyissä paikalla edes muutama tunti kertomassa asiasta lisää, niin olisi saanut pontta kirjastojen tiedottamiseen ja ehkäpä palautettakin.

Kokonaisuutena tämä oli erittäin hyvä kokemus. Nyt tiedän miten valokuvanäyttely tehdään. Kuvat otetaan, käsitellään, valitaan, tulostetaan ja ripustetaan. Ei siinä sen kummempaa. 😉

 

Tässä sitä mennään…

Syyskuussa 2012 jäin kehityspäällikön tehtävästä sairauslomalle. Lääkärireissun jälkeen kävin kiireesti ilmoittamassa tilanteen. Hatarat muistikuvat on viimeisestä työpaikalla laitetusta viestistä, mutta jotain tämäntyyppistä se oli: ”Pahoittelut. Joudun jäämään sairauslomalle. Palaan asiaan heti, kun tulen takaisin. Ei tässä varmaan kauan kestä.”

Enpä paljon enemmän väärässä olisi voinut olla. Sairausloma kesti 9 kuukautta enkä takaisin enää mennyt.

Mitäs kaikkea viidessä vuodessa sitten saa aikaiseksi?

  • Työuupumus ja vaikea masennus. Sairastamista ja terapiaa (1 vuotta + toipilasaikaa tämän jälkeen n. 2-3 vuotta).
  • Opintovapaa. Painoviestinnän perustutkinto (2 vuotta).
  • Kirjan kirjoitus, painaminen, julkaisu ja myynti. Toinen painos painon kautta. Jälleenmyyntiä 3 kaupassa. E-kirjan julkaisu.
  • Päätös perustaa yritys ja jäädä pois töistä.
  • Yrityksen perustaminen ja kaikki siihen liittyvä 5/2015 alkaen. Yrityksen työt.
  • Graafisen puolen osaamisen kasvatus töiden kautta. Hyvä yhteistyökumppani opiskeluaikaisesta kaverista.
  • Helmihurahdus. Koko ketju materiaalien opiskelusta, tekemisestä, suunnittelusta, hinnoittelusta, myynnistä ties mihin saakka. Työpajoja. Myyntitapahtumia turuilla ja toreilla. Uusia ihmisiä. Osallistumista Pop Up -kauppaan jne. Elnan kanssa kaveraaminen (miehen mummon 50-luvun ompelukone). Työpiste on muutanut ainakin 5 kertaa.
  • Musiikkialan opiskelu ja manageeraus. Bändin ihmiset ja tekeminen, äänitysprosessin ymmärrys, julkaisuprosessi, keikkamyynti, rahan liikkuminen ja läpinäkyvyyden tärkeys, Teosto ja Gramex, tapahtumajärjestäminen, radiokenttä, viestintä, tapa toimia bändissä (on muuten aika erilaista hommaa kuin organisaatioissa, joissa ihmisillä on määrätty paikka ja asema) jne. E Street Punksin kanssa olen saanut asioita opetella. On luettu kirjoja, katsottu elokuvia, haastatteluja ja hillitön määrä kahlattu sirpaletietoa googlessa, jotta on voinut muodostaa oman käsityksensä ja perustella näkemyksensä. Välillä kinatakin mikä on oikea etenemistapa ja yhdessä löytää fiksuja etenemistapoja. Ja nyt hommaa aloitellaan myös The Hel-Gatorsin kanssa – epäilemättä tekeminen ja alue muotoutuu ihan toiseksi kuin E Street Punksin kanssa. Keikkamyynnissä on lisäksi Redhill Rats.
  • Valokuvauslinja (1 vuotta). Ensimmäisellä kuvausreissulla Marttojen tilaisuudessa sain kuvata presidentti Tarja Halosta. Valokuvanäyttely Kaapelitehtaalla osana Oma tila -lopputyönäyttelyä ja 5 kirjastossa. Kuvia otettu järkkärillä n. 10.000 eli sen verran, että pää on viimeisen parin tuhannen kuvan aikaan alkanut tiukasti sanoa: ”Mitäs oikeastaan haluan kuvata?”

Firman tilanne

Pienyrittäjän elämä ei ole ihan helppoa. Kun on yhtäkkiä yrityksessä toimitusjohtaja, markkinointipäällikkö, talouspäällikkö, myyntipäällikkö, ostaja, kirjanpitäjä, suunnittelija, siivooja ja ties mitä, niin kyllähän se identiteetin löytyminen ottaa aikaa. Etenkin, jos yleinen ilmapiiri alan töistä on sellainen ettei työstä haluttaisi käypää hintaa maksaa ja kilpailu on kova.

Ihminen on inhimillinen olento ja asioiden oppiminen vie aikaa. Yrittäjän identiteetti ei tule y-tunnuksella vaan siihen on opittava. On myös luonnollista lannistua välillä ja ottaa uudet vauhdit, jos homma ei etene suotuisasti. Ei sitä turhaan sanota, että ensimmäiset 3 vuotta on yrityksen kriittiset vuodet ja moni joutuu kuoleman laaksoon, jossa otetaan ihan tosissaan mittaa. On keksittävä toimenpiteet asiakasvirran kasvuun ja vaihdettava tarvittaessa jopa toimialaa, jos aikoo selviytyä. Jopa puolet kaikista uusista yrityksistä päättää toimintansa 5 vuoden kuluessa (lähde).

Oma alani on kaikilta osin haasteellinen. Käsitöissä tuonti Kiinasta ja harrastajat pitävät hinnat alhaalla. Myyntipaikat ovat suhteessa maksukykyyn valtavan hintaisia. Esimerkiksi joulumyyjäisten muutaman päivän pöytäpaikka saattaa maksaa 1000 euroa ja myynnistä ei ole takeita. Ei ole tavatonta, että seisot myyntipöydän takana päivätolkulla valmisteluista puhumattakaan ja loppujen lopuksi et saa edes paikkamaksun verran myytyä. Käsitöiden suunnittelu ja tekeminen vie aikaa, materiaalit maksaa ja jotain pitäisi jäädä, jos työkseen meinaa tehdä. Musiikkialalla on menossa kova murros eikä ansaintalogiikka ole kunnossa. Artisti maksaa -sanonta on totista totta lukuunottamatta kotitalousnimiä, jotka täyttävät konserttisalit ja festarit. Pienemmillä nimillä hommaa tehdään rakkaudesta lajiin ja intohimolla eikä euron kuvat silmissä kiilu – sama tyyli on manageriportaassa ainakin tässä osoitteessa. Keikoilla käynti ei ole kovasti huudossa. Bändeillä on täysi työ kilpailla kotisohvien kanssa eikä pienten bändien keikkojen lippuhinnat ole viimeiseen 20 vuoteen juuri nousseet – kulut sen sijaan on. Graafisen suunnittelun ja sisällöntuotannon kohderyhmäni on ollut alusta lähtien pienet yritykset. Tarkoitus oli keksiä edullisempia ja yksinkertaisempia tapoja tehdä ns. ”pakolliset asiat” – nettisivut ja muut. Yllätti ettei edes niihin edullisimpiin palveluihin ole maksukykyä. Aika usein esim. 20 tunnin työstä oltaisiin valmiita maksamaan 200 euroa sis. alv. kun alan keskitasoa oleva tuntihintani on 57 €/h + alv. Tarjouksia on tullut kirjoitettua – aika harva niistä toteutukseen asti päätyy.

Koenko epäonnistuneeni? En. Olin yritystä perustaessa turvannut selustani niin, että 2-3 vuotta voin toimia vaikken rahaa pystyisi nostamaan elämiseen. Olennaista oli pystyä ainakin firman menot kustantamaan. Tosin kuvittelin olevani niin kova luu, että firma alkaisi elättää 2 vuoden jälkeen. En ollut. Kulut on pääosin kuitattu – YEL on laitettu minimitasolle. Palkkaa ei ole nostettu ja huolta on myös eläkekertymästä. Töitä on tehty valtavasti ja osaamista kasvatettu.

Mitäs nyt?

Sain joulun alla työtarjouksen vanhasta työpaikastani ja neuvottelujen seurauksena omaksi yllätykseksenikin menen kevääksi osa-aikaisesti kehityshommiin. Määräaikaisella ja osa-aikaisella pestillä varmistan ettei työ imaise liikaa mukaansa. Se myös mahdollistaa firman hommien sujuvan hoitamisen järkevällä kuormituksella. Säännöllinen palkka antaa tekohengitystä ja lisäaikaa firman identiteetin kirkastamiseen. Kaikenlaista on suunnitteilla.

Tässä ollaan ns. jännän äärellä. Työt alkaa maanantaina ja olo on vähintäänkin kaksijakoinen. Helppo pesti ei ole edessä. Työuupumus ja vanhat kokemukset kummittelee olkapäällä. Toisaalta. Asia kerrallaan ja päivä kerrallaan. Nehän on vaan hoidettavia asioita. Parhaani teen, se saa luvan riittää. Ja mikä parasta. Jokaisesta tehdystä työtunnista saa liksaa. Palkan kolahdus tilille mahtaa tuntua oudolta. Luksukselta. Sitä odotellessa…

Valokuvanäyttely Kaapelitehtaalla ja viidessä kirjastossa

Työväen Sivistysliitto TSL:n valokuvauslinja huipentuu yhteiseen lopputyönäyttelyyn Kaapelitehtaalla Jukka Male -museossa 9. – 21.1.2018. Kaikille avoimet avajaiset on 9.1.2018 klo 18-21. Tilaisuudessa esiintyy akustisesti E Street Punks. Lue lisää tapahtumasta. Tervetuloa!

Riikka Koksun valokuvat kulkevat nimellä ”If you think you are too old to rock’n’roll then you are”. Kuvissa esiintyy E Street Punks, joka teki yhdeksän kirjastoa kattavan kirjastokiertueen vuonna 2017. Näyttelyn kuvista valtaosa on kirjastokiertueelta. E Street Punksin managerina Riikalla on erityisen läheinen suhde bändiin ja siksi kulisseihin kurkkaaminen on ollut mahdollista. Lue lisää estreetpunks.fi.

”Kun aletaan tehdä, niin tehdään kunnolla.” Niinpä Riikan kuvat ovat varsinaisen yhteisnäyttelyn lisäksi näytillä 5 kirjastossa.

Näyttelyaikataulu:   

  • 9. – 21.1.2018 Kaapelitehtaalla Jukka Male museossa
  • 8. – 28.1.2018 Rikhardinkadun, Sellon ja Tapiolan kirjastossa
  • 12. – 24.2.2018 Malmin kirjastossa (uudistettu näyttely)
  • 14. – 24.2.2018 Tikkurilan kirjastossa

Vapaa pääsy. Olet lämpimästi tervetullut!

Malmin kirjasto E Street Punks Riikka Koksu Valokuvanäyttely