Kaksi musiikkiaiheista fillarireittiä Helsingissä

Bongaa musiikkiin liittyviä muistolaattoja ja tärkeitä paikkoja pyörän selästä käsin. Jos ei ole omaa fillaria, niin katsasta kaupunkipyörät. Niillä pääsee eikä maksa paljon!

Reitti 1: Porkkalankatu 1 – Lutherinkatu 2 (10,1 km)
Reitti 2: Hietaniemenkatu 20 – Arinatie 8 (14,9 km)

Lähteenä on käytetty Pauli Jokisen Muistolaattabongarin opasta, kohteiden nettisivuja ja wikipediaa. Ilmoita puuttuvista musa-aiheisista kohteista kommenteissa. Lisätään reitille. Hyvää pyöräreissua!

TheAnimals

Reitti 1

Reitti 1: Porkkalankatu 1 – Lutherinkatu 2 (10,1 km)

Lepakko (veistos) – Nosturi – Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys (muistolaatta) – Tavastia, Semifinal, Urho Kekkosen muistolaatta – Suomen Yleisradio (muistolaatta) – Espan lava – Olavi Virta ja Lauluyhtye Aikamiehet (muistolaatta) – Ravintola Kaisaniemi (muistolaatta),  Golden Stage Kaisis – Toivo Haapanen (muistolaatta) – Georg Malmstén (muistomerkki)

Lepakko

Porkkalankatu 1

Lepakko eli Lepakkoluola oli Helsingin Helsingin Ruoholahdessa sijainnut varastorakennus, joka tuli kuuluisaksi toimiessaan vuosina 1967–1979 asunnottomien alkoholistien hätämajoitustilana ja sen jälkeen tärkeänä nuorisokulttuurin tapahtumapaikkana.

Juhannuksen alla 1979 kaupunki tyhjensi yömajan. Talo jäi tyhjilleen, kunnes elokuun puolivälissä nuorisojoukko ja elävän musiikin yhdistys Elmu valtasivat sen ja nimi ”Lepakkoluola” lyheni muotoon ”Lepakko”. Lepakko oli 1980-luvulla yksi pääkaupungin merkittävimpiä kulttuurikeskuksia. Siellä oli monenlaista toimintaa, kuten radioasema Radio City, teatteri Viirus, Aira Samulinin tanssikoulu ja moottoripyöräjengi. Siellä järjestettiin keikkoja ja kellarissa treenasi moni aikakauden suosituimmista yhtyeistä.

Lepakko purettiin maanantaina 22.11.1999. Viimeinen siellä järjestetty tapahtuma oli Pillusions-reivit jotka kestivät 46 tuntia 20.11.-22.11 ja päättyivät muutama tunti ennen purkua. Viimeinen Lepakossa kuultu musiikkikappale oli reivien jälkeen soitettu Louis Armstrongin ”What a Wonderful World”. Tilalle rakennettiin toimistorakennus, jota Nokia ei kuitenkaan ottanut käyttöönsä, vaan siihen tuli Ilmarisen konttori.

Lepakosta on paikalla muistona Lepakon aukio, jolla sijaitsevaan vitriiniin on siirretty Lepakon salin katosta riippunut Jouni Kuusimäen lepakkoveistos.

Nosturi

Telakkakatu 8

Nosturi on kulttuuri- ja monitoimitalo, jossa järjestetään muun muassa konsertteja, messuja, muotinäytöksiä ja nuorten diskoja. Talon toimintaa ylläpitää Elmu ry.

Rakennus sijaitsee Helsingin Telakan alueen reunassa ja rakennettiin vuonna 1958 telakkaan liittyväksi varastorakennukseksi. Kun rakennus jäi tyhjilleen, Elmu sai sen haltuunsa vuonna 1999 samaan aikaan puretun Lepakon tilalle.

Lähivuosina Nosturi toden­näköisesti puretaan, kun entisen telakka-alueen itäisin osa, Telakkaranta, rakennetaan uudeksi asunto­alueeksi. Nykyisen suunnitelman mukaan Elmu ry muuttaa vuoteen 2020 mennessään Suvilahden kaasukelloihin ja tilat jaetaan Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys

Albertinkatu 40-42

Teknillisen korkeakoulun radiolaboratoriosta lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys toukokuussa 1955. Lähetys näkyi viidessätoista vastaanottimessa, jotka oli sjoitettu ympäri kaupunkia. Lähetystä oli kutsuttu seuraamaan kansanedustajia ja lehdistöä. Lähetyksen juonsi Lasse Pöysti ja ohjelmassa oli muun muassa korkeakoulun rehtorin tervehdys, nukketeatteria ja Kipparikvartetin musiikkia. Merkkitapausta on muistettu vuonna 1998 kiinnitetyllä muistolaatalla.

Tavastia, Semifinal ja Urho Kekkosen muistolaatta

Urho Kekkosen katu 4-6

Vuonna 1970 auennut Tavastia on yksi Euroopan vanhimmista yhä toimivista rock-klubeista. Nostalgisessa miljöössä esiintyy maan isoimpia nimiä, kansainvälisiä vieraita ja tulevaisuuden tähtiä. Katso tapahtumat täältä.

Vuonna 1993 ovensa avannut Semifinal tunnetaan uusien kykyjen ponnahduslautana. Semifinalissa saatat kohdata ensi kertaa lupaukset, jotka myöhemmin veivaavat yläkerrassa täydellä Tavastialla. Katso tapahtumat täältä.

Tavastiaa johtavan Juhani Merimaan ideana oli jo 1980-luvulla tehdä Urho Kekkosen kadusta ”rock’n roll street”, jolle tulisi paljon alan toimijoita. Kun tutustuu oven pielen nimilaattoihin ylemmissä kerroksissa toimivista firmoista, niin huomaa, että idea on toteutunut laajassa mittakaavassa.

Seinästä löytyy myös tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen (1900 – 1986) muistolaatta, jossa kerrotaan presidentin asuneen talossa vuosina 1936-56 ennen presidentin virkakauttaan.

Suomen Yleisradio

Fabianinkatu 13

Kasarmitorin varrella on tehty suomalaista radiohistoriaa. Yleisradion niin sanottu Radiotalo toimi Fabianinkatu 15:ssä vuosina 1934-1981. Vuonna 1981 kiinnitetty muistolaatta löytyy pääoven syvennyksestä.

Esplanadin soittolava

Kappeliesplanadi

Esplanadin soittolava rakennettiin Helsingin vuoden 1940 olympialaisiin, joita ei sodan takia koskaan pidetty. Olympialaisia varten kaupungista haluttiin tehdä viihtyisämpi, joten arkkitehtitoimisto Jung & Jung suunnitteli lavan orkestereille, ja kuvanveistäjä Viktor Jansson teki viereen koristeelliset suihkulähteet. Lavan etureunassa on sen syntyhistoriasta kertova muistolaatta.

Kesälavan ilmaiset konsertit keräävät yleisöönsä niin paikalliset kuin turistit. Kymmenissä konserteissa lavalla nähdään nuoria ammattimuusikoita ja konkaritaiteilijoita meiltä ja muualta. Talvikaudella estradilla nähdään taidetta, ja pimeään aikaan lavalla ovat loistaneet mm. Lux Helsingin valoteokset. Katso ohjelma ja aikataulu täältä.

Olavi Virta ja lauluyhtye Aikamiehet

Kirjatyöntekijänkatu 10

Kirjan talossa sijaitsi aikanaan Levytukku Oy:n äänitysstudio, jossa iskelmätähti Olavi Virta (1915-1972) levytti monia ikimuistoisia laulujaan. Virran muistoa vaaliva yhdistys Virtapiiri ry hankki vuonna 2005 muistolaatan, joka on kiinnitetty sisennykseen ulko-oven viereen.

Virran muistolaattaa vastapäätä on lauluyhtye Aikamiesten muistolaatta, joka kertoo yhtyeen synnystä. Yhtye perustettiin Kirjatyöntekijäin talossa 10.9.1964, kun Erkki Plantingin kokoama kolmentoista miehen lauluryhmä levytti kahdeksanhenkisen orkesterin säestyksellä Martti Jäppilän valssin ”Iltatuulen viesti”. Orkesteria johti George de Godzinsky.

Ravintola Kaisaniemi – Golden Stage Kaisis

Kaisaniemen puistokuja 6

Kaisaniemen ravintolan seinälaatta kertoo rakennuksen historiasta. Rakennus on valmistunut vuonna 1839. Ravintolarakennuksen on rakennuttanut mamselli Catharina (Cajsa) Wahlund ja ravintolasta muodostui erityisesti yliopistoväen suosima paikka. Aluetta ryhdyttiin kutsumaan ravintolan perustajan mukaan Kaisaniemeksi.

Keväällä 2018 Jätkäsaaressa toiminut Golden Classics cafe & bar muutti ravintola Kaisaniemeen ja jatkaa toimintaansa Golden Stage Kaisis -nimellä. Ravintolassa soi usein livemusiikki ja paikka on rock’n’roll väen suosiossa erityisesti ainutlaatuisen ilmapiirinsä ja sisustuksensa vuoksi. Katso lisää täältä.

Toivo Haapanen

Museokatu 24

Vuonna 2000 kiinnitetty muistolaatta kertoo talossa asuneen Toivo Haapasen (1889-1950) monivaiheisesta urasta. Haapanen oli Suomen varhaisen musiikkihistorian huomattavimpia tutkijoita ja maamme musiikkielämän keskeisiä vaikuttajia 1930- ja 1940- luvuilla. Yleisradion ensimmäinen musiikkipäällikkö 1929-1946 ja Radio-orkesterin ylikapellimestari vuosina 1929-1950. Hän toimi myös Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosenttina ja professorina. Haapanen oli kyseisen taloyhtiön perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja.

Georg Malmstén

Lutherinkatu 2

Laulaja ja säveltäjä Georg Malmstén (1902-1981) asui Lutherinkatu 2:ssa lähes 50 vuotta. Hän asui Temppeliaukion laidalla vuosina 1935-1981. Molli-Jorin tunnetuimpia levytyksiä ovat ”Heili Karjalasta”, ”Äänisen aallot” ja ”Särkynyt onni”. Hänet muistetaan myös Mikki Hiiri -lauluista. Malmstén teki pitkällä urallaan yli 800 levytystä.

Muutaman korttelin päässä Arkadian-kadun ja Fredrikinkadun kulmassa on Malmsténin muistomerkki.

TheShadows

Reitti 2

Reitti 2: Hietaniemenkatu 20 – Arinatie 8 (14,9 km)

Hietaniemen hautausmaa – Jean Sibelius (muistolaatta ja Sibelius-monumentti) – Radiosoitintehdas (muistolaatta) – Muistotammet – Eddie Boyd (muistolaatta) – Linnanmäki (Nostalgiatähdet nostalgiarinteessä ja valokuvat Peacock teatterin aulassa) – Yle – MTV3 – Cisse Häkkinen (muistolaatta) – Finnvox

Hietaniemen hautausmaa

Hietaniemenkatu 20

Hietaniemen hautausmaalle on haudattu tunnettuja henkilöitä. Helsingin seurakuntayhtymä pitää listaa merkittävistä vainajista. Ortodoksisen seurakunnan hautausmaalla papistojen hautojen lähellä on Kirka ja Sammy Babitzinin hauta.

Jean Sibelius

Sibeliuksenkatu 11

Jean Sibeliuksen (1865-1957) vuosien 1939-1942 kotitalo on muistanut säveltäjämestaria muistolaatalla. Katu tunnettiin ennen Kammionkatuna, mutta 1960-luvulla nimi muutettiin Sibeliuksenkaduksi. Katu johtaa Sibeliuksen puiston reunaan, josta puolestaan löytyy Sibelius-monumentti.

Radiosoitintehdas

Mannerheimintie 66

Muistolaatta, jossa kerrotaan talossa toimineen Suomen ensimmäisen radiosoitintehtaan vuosina 1936-1946.

Muistotammet

Vauhtitie

Vauhtitien ja Helsinginkadun risteyksessä sijaitsevassa puistossa on neljä muistotammea. Senaattori Leo Mechelinin tammi on istutettu hänen yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan muistoksi vuonna 1899. Kuvanveistäjä Walter Runebergin taiteilijauran muistoksi istutettiin tammi vuonna 1908. Pääkaupungin mieskuorot istuttivat vuonna 1941 tammen säveltäjä Jean Sibeliuksen kunniaksi. Uusin tammista on istutettu J.V. Snellmanin muistoksi elokuussa 2006.

Eddie Boyd

Helsinginkatu 12

Kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu bluesmies Eddie Boyd (1914-1994) on saanut muistolaatan Helsinginkadulle taloon, jossa hän asui vuosina 1971-1994. Boyd syntyi samalla Stovallin plantaasilla Missisipissä kuin toinenkin blueslegenda Muddy Waters.

Boudin tunnetuimpia sävellyksiä ovat ”Five Long Years” ja Third Degree”. Boydin kappaleita ovat soittaneet muun muassa Eric Clapton, The Yardbirds jaa Johnny Lee Hooker.

Boyd kyllästyi rasismiin Yhdysvalloissa ja asettui asumaan Suomeen vuonna 1970. Hänellä oli suomalainen vaimo.

Linnanmäki

Tivolikuja 1

Nostalgiarinteessä olevassa pienessä mökissä on esillä kuvia artisteista, jotka ovat vuosien varrella Linnanmäellä esiintyneet esim. Paul Anka. Myös Peacockin käytävältä löytyy valokuvia, jotka kannattaa käydä katsomassa. Lue lisää.

Yle

Uutiskatu 5, Radiokuja 1, Uutiskatu 8

Eletään vuotta 1926.

”Niin me uskommekin saavamme teidän kaikkien aulista apuanne alkavassa työssämme”, sanoo väliaikainen toimitusjohtaja L. M. Viherjuuri. ”Sillä yleisradiotoiminnan tärkeimpänä edellytyksenä lopultakin on hyvä yhteisymmärrys ja hedelmällinen yhteistyö ohjelman lähettäjän ja niitten kuuntelijain välillä.”

Näillä sanoilla toimitusjohtaja avasi O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradion -nimisen ohjelmayhtiön toiminnan.

  • 9.9.1926 kuuluttaja Alexis af Enehjelm istui studioon ja kuulutti Suomen Yleisradion lähetyksen alkaneeksi.
  • Joulukuussa 1926 alkoi Markus-sedän Lastentunti.
  • Ensimmäisen vuoden aikana aloitettiin kieltenopetus, radioinnit eduskunnasta sekä sinfoniakonserttien lähettäminen. Käynnistettiin myös rahoitus radion kuunteluluvilla.
  • ”En minäkään sentään ihan kaikkia ihmeitä usko”, raportoi Ylen toimittaja Vuokko Arni Berliinin olympialaisista vuonna 1936. Hän on juuri katsellut jalkapallo-ottelua kaukonäköradiolla. Pakko laitteen olemassaoloon on uskoa, sillä kuva oli niin selvä, että siitä erotti jopa numerot pelaajien selässä.
  • Radio säilyi suomalaisten välineenä 1950-luvun loppuun saakka.
  • Yle radioi v. 1949 presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäistä kertaa. Linnan juhlat ovat tänäkin päivänä Ylen suosituimpia ohjelmia. Lähetystä seuraa enimmillään yli kaksi miljoonaa ihmistä.
  • Vuonna 1958 Yle aloitti säännölliset televisiolähetykset Suomen television nimellä ja Radio-orkesterin soittamalla tunnussävelellä.
  • Vuonna 1964 puolen miljoonan tv-luvan raja meni rikki.
  • Ylen uutistoiminta oli alkuvuosikymmeninä Suomen Tietotoimiston varassa, mutta vuonna 1965 Yle alkoi lähettää omia uutisiaan radiossa ja televisiossa.
  • Vuonna 1977 ruutuun ilmestyi Ylen toinen klassikko, Pikku Kakkonen.
  • Vuonna 1995 aloitti netissä. Yle Areena oli maan ensimmäinen verkkopalvelu, jonka avulla voi katsella televisio-ohjelmia ja kuunnella radio-ohjelmia silloin, kun itselle sopii. Elävä arkisto taas oli maailman ensimmäinen arkistopalvelu, jossa kaikissa videoissa ja ääninäytteissä on aihetta taustoittava teksti.
  • Yle Areena ja Elävä arkisto äänestettiin vuonna 2011 ensimmäisen kerran Suomen arvostetuimmiksi palveluiksi verkossa.
  • Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki Ylen tekemät televisio-ohjelmat ovat teräväpiirto- eli HD-laatua.

Yleisradion perustamisesta on melkein vuosisata, mutta ajatus on yhä sama kuin Yleisradion syntysanoissa. Edelleen Yle haluaa tavoitella hyvää yhteisymmärrystä ja hedelmällistä yhteistyötä yleisöjensä kanssa.

Lue lisää.

MTV3

Ilmalankatu 2

Lähes 60-vuotisen historiansa aikana MTV on muovautunut pienestä televisioyhtiöstä kaikkien suomalaisten tuntemaksi median monitaituriksi. MTV oli aikanaan yksi ensimmäisiä eurooppalaisia kaupallisia tv-yhtiöitä. Vain Britannian ITV ja Keski-Euroopan RTL on perustettu sitä aiemmin. Yhtiö on kasvanut osaksi jokaisen suomalaisen arkea. MTV tavoitti heidät ensin Ylen kanavilla näytetyillä ohjelmilla ja nykyisin laajalla mediarintamalla omien televisiokanaviensa ja nettisisältöjensä kautta.

Oy Mainos-TV-Reklam Ab perustettiin 29.4.1957.

  • Vuonna 1962 lehdistö vaati tv-mainonnan lopettamista, syynä sen liiallinen tehokkuus.
  • MTV:hen perustettiin vuonna 1965 teatteritoimitus sekä perhetoimitus.
  • Uusi toimitalo valmistui Ilmalaan 1967.
  • MTV oli mukana perustamassa kaupallisten tv-yhtiöiden yhteistyöjärjestöä egtaa.
  • Ensimmäinen värilähetys nähtiin 1976.
  • Ensimmäiset Kymmenen Uutiset 1.9.1981.
  • Yhtiö muutti nimensä MTV Oy:ksi 1982.
  • Pohjoismaisen ensimmäinen aamu-tv-ohjelma Huomenta Suomi aloitti lähetykset 1.12.1989.
  • MTV3-kanava aloitti toimintansa 1.1.1993.
  • 26.9.1996 Oy Suomen Uutisradio Ab sai radiotoimiluvan.
  • Bonnier MTV:n omistajaksi vuonna 2007.
  • MTV uudisti brändinsä ja ilmeensä 3.11.2013.
  • MTV luopui radioliiketoiminnasta vuonna 2015.
  • MTV Uutiset siirtyi Medihub Helsinki Oy:lle 2015.

Lue lisää.

Cisse Häkkinen

Helsingin Laajasuon liikuntapuisto, Poutunkuja 8

Hurriganes-yhtyeen legendaarinen basisti ja laulusolisti sai laatan liikuntapuiston jalkapallokenttien läheisyyteen. Cisse Häkkinen oli kotoisin Pohjois-Haagasta, ja hän työskenteli nuoruudessaan tätä nykyä jo puretulla ja täysin uusitulla Laajasuon kentällä kentänhuoltajana kenttiä talvisin jäädytellen ja kesäisin hiekkakenttiä lanaten.

Finnvox studio

Arinatie 8

”Suomirockin synnytyslaitos, kaikkien soundien äiti, Suomen legendaarisin studio, Suomen Abbey Road … ” Rakkaalla studiolla on monta lempinimeä, ja syystä.​ Vuonna 1965 perustettu Finnvox on Suomen ensimmäinen nimenomaan musiikin levytystä varten rakennettu studio. Legenda elää ja voi hyvin. Lue lisää.

Finnvoxin teknisiä virstanpylväitä

  • 1965: Talon ensimmäinen osa valmistuu. A-studio 4- raitatekniikalla, levykaivertamo ja matrisointi.
  • 1966: Äänilevyjen puristus alkaa.
  • 1967: Talon toinen osa valmistuu. B-Studio ja C-Studio.
  • 1969: 8-raitanauhurit ja Dolby A -kohinanvaimennus.
  • ​1974: C-kasettien valmistus alkaa
  • 1975: 16-raitanauhurit, uudet äänipöydät.
  • 1980: C-Studio remontoidaan.
  • 1982: 24-raitanauhurit.
  • ​1984: Tietokoneohjattu miksausautomaatio.
  • ​1987: CD-masterointi alkaa. Dolby SR -kohinanvaimennus.
  • ​1988: Uusi kaivertamo / kasettimasterointistudio rakennetaan. Solid State Logic – äänipöytä C-studioon. D-studio rakennetaan.
  • 1990: Uusi A-Studio rakennetaan. B-Studion tarkkaamo remontoidaan. Solid State Logic -äänipöydät A- ja B-Studioihin.
  • ​1992: B-Studion soittotila remontoidaan.
  • ​1993: Ensimmäinen Sonic Solutions CD-masterointijärjestelmä. E-Studio rakennetaan.
  • ​1994: Toinen Sonic Solutions CD-masterointijärjestelmä.
  • ​1995: ProTools III -digitaaliäänitysjärjestelmät A-, B- ja C-studioihin.
  • 1997: Vanhan puristamon tiloihin valmistuu F-Studio. Neljäs SSL-äänipöytä, neljäs ProTools-järjestelmä. Finnvoxin ensimmäinen surround-kuuntelu.
  • 1998: ProTools I 24 asennettu kaikkiin työasemiin.
  • 1999: Uusi masterointistudio G valmistuu. 5.1 -kuuntelu.
  • 2002: Kaikki neljä Pro Tools -työasemaa päivitetty HD-versioiksi. Uusi masterointistudio H valmistuu. Kolmas Sonic Solutions High Density-masterointijärjestelmä.
  • 2004: 5.1 -kuuntelu C- ja D-Studioihin.
  • 2005: B-Studioon uusi Solid State Logic -äänipöytä, Neve 1081 -etuasteet, Aviom -kuulokekuuntelujärjestelmä ja 5.1-kuuntelu. Soittotilaan uusi eristetty äänitystila ja Yamaha flyygelin täydellinen remontti.
  • 2006: A-Studioon uusi Digidesign ICON D-Command -äänipöytä. 5.1 -kuuntelu digitaalisilla Genelec 8200 -sarjan kaiuttimilla. E-Studio remontoidaan uudeksi laulu- ja päälleäänitysstudioksi.
  • 2008: F-studion remontti. Soittotila suurennetaan ja rakennenetaan erillinen laulutila. Vanha SSL-äänipöytä korvataan ICON ohjaimella ja uusilla pre-ampeilla. (NEVE, API, Portico ym…)
  • 2010: Cinepost studio rakennetaan. Tarkkaamo on suunniteltu erityisesti surround-miksauksia varten ja vastaamaan elokuvateatteriolosuhteita. Cinepost tarkkaamon yhteyteen rakennetaan täysin kelluva äänityshuone dubbauksia ja foley-äänityksiä varten. G-Studion remontti.
  • 2011: E-Studion remontti. Tarkkaamoon asennetaan surroundkuuntelu ja kuvamonitorointi. Cinepostiin hankitaan Euphonix (Avid) system 5-MC kontolleri. Voxbox client-serveri otetaan käyttöön tiedostojen verkkosiirtoja varten korvaamaan vanhentunut Digidelivery järjestelmä.
  • 2012: C-Studion remontti. A-Studion akustiikkaremontti.
  • 2013: D-Studion täydellinen remontti. Myös uusi hi-tech kahvikone aiheuttaa hämmästystä kahviossamme.
  • 2014: Kaikkiin äänitys/miksaus-studioihin sekä Cinepostiin hankitaan HDX-Pro Toolsit. Cinepostiin hankitaan myös kenttä-äänityskalusto. Finnvox-DDP soittimen jakelu aloitetaan asiakkaille sähköisten mastereiden kuuntelua varten.
  • 2015: B-Studion tarkkamon täydellinen remontti.
  • 2016: H-Studion muuntaminen tuotantotilaksi.
  • 2017: Cinepostiin asennetaan Dolby Atmos-miksaamojen kanssa yhteensopiva 7.1.2 -kuuntelujärjestelmä, jonka ansiosta Cinepost on myös Dolby Atmos Premix -miksaamo. I-Studio remontoidaan masterointi- ja jälkituotantoyksiköksi.